Investoijan tie on kuoppainen

Sijoitusten riskien hahmotus on vaikeaa, sillä maailma muuttuu paljon investoinnin kuoletukseen kuluvassa ajassa.

Etlatieto Oy:n varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö listaa vaaran paikoiksi kysyntään, aikataulutuksiin ja investoimatta jättämiseen liittyvät riskit.

”Kysyntäriskiä on vaikein hallita, sillä kukaan ei tiedä, millainen maailma on vaikka 30 vuoden päästä.”

Metsäteollisuudessa kysyntäriski on jo toteutunut painopaperissa, jonka kulutus ei enää seuraa bruttokansantuotteen kasvua.

”Markkina on toki yhä, mutta kysynnän romahdettua ovat aikanaan tarkkaankin harkitut investoinnit paperikoneisiin osoittautuneet ylisuuriksi ja siten huonoiksi.”

Sellua onkin ohjattu muihin tuotteisiin, kuten kartonkiin. Sen hyvää kysyntää pitää yllä erityisesti verkkokaupan kehitys sekä erilaisten tuotepakkauksien imu.

”On erittäin hyvä, että tuotannollista suuntaa voidaan vaihtaa konvertoimalla paperikoneyksiköitä kartonkiin.”

Toinen investointiriski vaanii aikatauluissa, joiden venymisen taustalla vaikuttavat toki monet eri syyt. Riski on konkretisoitunut muun muassa ydinvoimalaprojekteissa, kuten japanilaisen Toshiban ja ranskalaisen Arevan vaikeuksissa.

”Eikä Länsimetrokaan ihan nappiin ole mennyt.”

Investoimatta jättämisen riski voi toteutua, jos kilpailija ennättää edelle. Uudenkaupungin autotehdas on Ali-Yrkön mukaan esimerkki investoinnista oikeaan aikaan.

”Panostus automaatioon on se kilpailukyvyllinen tekijä, jonka vuoksi tehtaalle haetaan nyt uusia työntekijöitä. Vanhalla tuotantokustannusrakenteella ei kilpailussa esimerkiksi Slovakiaa vastaan pärjättäisi. Laatuhan on tehtaalla ollut kova jo aiemminkin.”

Etlatieto Oy:n tuoreen tutkimuksen mukaan teollisuutemme ei erityisemmin kunnostaudu investoijana, ja investointien määrä on Suomessa kehittynyt heikommin kuin monissa muissa maissa.

Yllätyksellisintä Ali-Yrkön mielestä on kuitenkin se, että jopa 90 prosenttia laihuudesta selittyy Nokia-klusterin ­tutkimus- ja tuotekehitysmenojen romahduksella ja rakennus­investointien alenemisella vuoden 2008 huipun jälkeen.

Metsäteollisuuden signaali on hyvä

Metsäteollisuuden lisääntyneet investoinnit Suomeen eivät varjoa vielä poista, sillä 2000-luvun alkupuoli meni toimialalla toimintaa supistaessa.

”Toki nyt jo toteutuneet uusinvestoinnit ovat hyvä signaali. Jos muutamat investointiselvitysvaiheessa olevista toteutuvat myös, alkaa vaikutus olla jo kansantaloudellisesti merkittävä.”

Metsäteollisuuden osuus investoinneista on silti laskenut selvästi vuosikymmenten kuluessa.

”Se toki kertoo myös monipuolistuneesta kansantaloudestamme. Emme ole enää vain puujalan varassa.”

Biotalousversoista ­bisneksiksi

Etlatiedossa on havaittu myös, että elektro­niikkateollisuudesta siivottuna Suomen nykyiset tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat vain eurooppalaista keskitasoa. Huolta aiheuttaa hieman se, ettei Suomi näytä erityisen voimakkaasti hakevan kilpailuetua innovaatioista.

Ali-Yrkön mielestä yritystuissakin tulisi siirtyä enemmän innovoinnin tukemiseen.

”Prosessien kehittämisestä pitäisi siirtyä vahvemmin uuden innovointiin. Molempia toki tarvitaan, mutta kyllä metsäteollisuuden innovointitoiminnan painopiste on ollut enemmän prosesseissa kuin uusissa tuotteissa tai palveluissa.”

Biotalouden uudesta tuotannosta Ali-Yrkkö pitää lupaavimpana tekstiilien korvaamista sellupohjaisella materiaalilla.

”Uskoisin, että sillä voisi olla paras mahdollisuus laajentua suureksi liiketoiminnaksi, erityisesti jos sellulangalla voidaan korvata puuvilla, jonka kasvatus on monin paikoin käynyt jo mahdottomaksi. Jos kokonaisuuteen lisätään vielä 3D-tulostus, muuttuu koko tekstiilituotannon logiikka.”

Teksti Jaakko Liikanen
Kuva Etla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *