Uusiutuvaa dieseliä uudelta laitokselta

Santeri_Forsten

UPM aloitti kaupallisen tuotannon uudessa biojalostamossaan tammikuussa 2015. Lappeenrannassa Kaukaan tehdasalueella sijaitseva biojalostamo tuottaa uusiutuvaa dieseliä sellun tähdeaineesta, mäntyöljystä.

Jalostamo valmistaa puupohjaista BioVernoa, joka sopii kaikkiin dieselautoihin.

”Prosessissa käytettävän kemian osalta laitoksemme on pitkälti öljynjalostamo. Jalostustuotteen raaka-aine vain on erilainen”, UPM Biorefining -liiketoiminnan tuotantopäällikkö Santeri Forstén kertoo.

UPM on solminut sopimuksen UPM BioVerno -dieselin myymisestä NEOT:lle (North European Oil Trade). Pohjois-Euroopassa operoiva öljytuotteiden ja biopolttoaineiden tukkukauppias toimittaa polttoaineita suurille suomalaisille huoltamoketjuille, kuten ABC:lle ja St1:lle. Tuote tulee suomalaiskuluttajien saataville tänä keväänä.

Kaikki BioVernon valmistuksessa tarvittava mäntyöljy tulee toistaiseki Kaukaan tehdasalueella sijaitsevalta sellutehtaalta – jatkossa myös muilta kotimaan sellutehtailta.

Ensimmäinen maailmassa

Laitos on maailman ensimmäinen puupohjaista, uusiutuvaa dieseliä valmistava biojalostamo. Sen toiminta perustuu UPM:n yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittämään vetykäsittelyprosessiin. Korkeassa lämpötilassa ja paineessa tapahtuva vetykäsittelyprosessi on pitkälti samanlainen kuin mineraaliöljypohjaisten liikennepolttoaineiden valmistusprosessi.

Biojalostamo tuottaa vuodessa noin 120 miljoonaa litraa uusiutuvaa dieseliä. Käytännössä nykytuotanto riittää noin 100 000 auton vuosikulutukseen, jos jokaisella autolla ajetaan 20 000 kilometriä ja satasella kuluu keskimäärin kuusi litraa polttoainetta. Tuotantoprosessia on kehitetty tehdasalueella jalostamokehityskeskuksessa, joka on UPM:n suurin tuotekehityskeskus Pohjois-Euroopassa.

Kemiallisen sellunvalmistuksen tähdeaineen eli raakamäntyöljyn matka auton tankkiin sopivaksi dieseliksi alkaa esikäsittelyllä. Siinä mäntyöljystä poistetaan suolat, epäpuhtaudet, kiinteät partikkelit ja vesi.

Seuraavaksi puhdistettu raakamäntyöljy menee vetykäsittelyyn, joka on tuotantoprosessin keskeisin vaihe. Esikäsitelty mäntyöljy syötetään reaktoriin yhdessä tuorevedyn ja kiertovedyn kanssa. Prosessissa muokataan mäntyöljyn kemiallista rakennetta. Siitä valmistetaan hiilivetyseos, joka vastaa kemialliselta koostumukseltaan fossiilisia hiilivetyjä.

Vetykäsittelyn jälkeisessä hiilivetyjen erotuksessa muodostunut vesi erotetaan tuotteesta ja ohjataan lopuksi jätevedenkäsittelyyn. Hiilivedyistä poistetaan prosessissa muodostunut rikkivety ja nesteeseen vielä jääneet lauhtumattomat kaasut.

”Esimerkiksi rikkivety puhalletaan hiilivetyvirrasta pois höyryllä ja lämmöllä”, Forstén kertoo.

Tislauskolonnin toiminta perustuu erilaisten komponenttien erilaisiin kiehumispisteisiin, esimerkiksi uusiutuvan dieselin kiehumispiste on korkeampi kuin uusiutuvan naftan, joka on biopohjaista teollisuusbensiiniä. Prosessissa syntyy molempia. Uusiutuva nafta ei kuitenkaan sellaisenaan sovi bensiinikäyttöisiin autoihin.

Kemialliselta koostumukseltaan fossiilista dieseliä vastaava hiilivety sen sijaan sopii kaikkiin dieselmoottoreihin.

Lappeenrannan biojalostamo

  • Kokonaisinvestointi 175 miljoonaa euroa.
  • Puupohjaisen biodieselin kaupallinen tuotanto alkoi tammikuussa 2015.
  • Työllistää suoraan ja välillisesti kaikkiaan noin 200 henkilöä.
  • Vetykäsitellyn mäntyöljyn vuosituotanto 100 000 tonnia eli noin 120 000 litraa uusiutuvaa dieseliä.
  • Vastaa neljännestä Suomen liikenteen uusiutuvan energian tavoitteesta (vuodelle 2020).
  • Raaka-aine raakamäntyöljy on selluntuotannon tähde.
  • Yhdestä sellutonnista saadaan raakamäntyöljyä korkeintaan 50 kiloa.

Teksti: Jaakko Liikanen
Kuva: Mikko Nikkinen

Uusimmat