Uutta teollisuutta sellusta

Lankamaista_filamenttia
Vedenkestävän sellulangan valmistus sisältää vain muutamia vaiheita.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, puusta tulee yksi tärkeimmistä tekstiilien raaka-aineista muutaman vuosikymmenen kuluessa.


Aalto-yliopiston, VTT:n, Tampereen teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston Design Driven Value Chains in the World of Cellulose- eli DWoC-tutkimushankkeessa kehitetään sellupohjaisia tuotteita teknisiin tekstiileihin ja kuluttajatuotteisiin.

”Ensimmäisessä vaiheessa edistyimme teknologiakehityksessä harppauksittain. Olemme jo demonneet uusia sellupohjaisia materiaalirakenteita, kuten lankoja, pehmeitä huokoisia rakenteita ja 3D-tulostettuja rakenteita”, kertoo projektipäällikkö Kirsi Kataja VTT:ltä.

Hanke on edennyt kakkosvaiheeseen ja jatkuu vuoteen 2018 saakka. Tavoitteena on etsiä sellulle uusia sovelluksia, kehittää teknologioita sekä luoda pohja uudelle bisnesekosysteemille ja spin-off-yrityksille.

”Sellussa on valtavasti mahdollisuuksia. Tarkoitus on verkostoitua ja synnyttää uusi toimiala”, Kataja hehkuttaa.

”Teemme uraauurtavaa työtä: muotoilijat, liiketalouden osaajat ja materiaalitutkijat tekevät yhteistyötä, ja juuri tästä syystä hanke sai Tekesin rahoitusta”, täsmentää tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäinen Aalto-yliopistosta.

Hänen mukaansa yksi muotoilijoiden tehtävistä on visualisoida uuden materiaalin mahdollisuuksia.

”Materiaalikehityksen ja lopputuotteiden ideoinnin lisäksi on tärkeätä esitellä prototyyppejä sekä tehdä materiaalitutkimuksen tuloksia konkreettisiksi ja näkyviksi”, Kääriäinen tarkentaa.

Prototyyppejä jo ensi keväänä

”Projektissa kehitettyjen sellupohjaisten rakenteiden valmistusprosessit ovat hyvin yksinkertaisia, joten pienetkin yritykset pääsevät selluloosan moninaisiin käyttötapoihin kiinni. Tavoitteenamme on, että uudenlaista teollisuutta syntyy Suomeen”, Kataja kertoo projektin visiosta.

Hankkeessa on kehitetty muun muassa vedenkestävää sellulankaa. Sen valmistus ei perustu sellun liuotukseen, ja prosessi sisältää vain muutaman vaiheen. Jauhamalla sellu nanoselluksi saadaan vieläkin ohuempaa ja lujempaa lankaa.

”Tässä on kyse prosessiteknologiasta. Nyt olemme saaneet valmistettua pieniä määriä uusia materiaaleja, mutta skaalaaminen ylöspäin vie aikaa, rahaa ja laitteiden kehittämistä”, Kääriäinen huomauttaa.

Materiaali pitää myös saada pesunkestäväksi ja parantaa siitä valmistetun tekstiilin tuntua iholla.

Kataja uskoo, että sellusta valmistetut ensimmäiset design-tuotteet ja tekniset tekstiilit voivat olla kuluttajien ulottuvilla jo viidessä vuodessa.

”Ensi keväänä varmasti jo saadaan prototyyppejä nähtäväksi”, Kääriäinen paljastaa.

Selluloosaa puuvillan sijaan

  • Maailman puuvillasta pystyttäisiin korvaamaan 20 prosenttia muuntamalla Suomen nykyinen hakkuuylijäämä kuiduksi.
  • Puuvillan käyttö sitoo 11 kuutiometriä vettä tonnia kohden ja köyhdyttää viljelypinta-aloja.
  • Tekstiiliteollisuus on huolestunut raaka-ainepohjastaan. Puuvillan vaihtoehtona on pidetty öljypohjaisia tekokuituja, mutta puupohjaiset kuidut ovat kestävämpi ratkaisu.

MIKÄ: DWoC-tutkimushanke, 1.6.2013–31.3.2018
KETKÄ: Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Vaasan yliopisto ja VTT
TAVOITE: sellupohjaisten tekstiilien ja muiden uusien rakenteiden kehittäminen, spin-off-yritysten syntyminen sekä uusi bisnesekosysteemi
LISÄTIETOA: vtt.fi-sivuilta ja aalto.fi-sivuilta

Teksti Susanna Haanpää
Kuva Aalto-yliopisto

Uusimmat