Älylaastari hoitaa ja mittaa

Nanosellulla voidaan parantaa 3D-tulostus­­pastojen ominaisuuksia.

Nanoselluloosalle haetaan aktiivisesti uusia käyttökohteita korkean lisäarvon sovelluksissa. VTT kehittää nanoselluloosapohjaisia 3D-tulostusmateriaaleja lääketieteelliseen käyttöön BioDisp3D-hankkeessa yhdessä Tampereen yliopiston kanssa sekä muun muassa dekoratiiviseen käyttöön NoMa-projektissa yhdessä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa.

”Nanoselluloosa sopii lääketieteellisiin sovelluksiin, sillä sen bioyhteensopivuus on hyvä, se on hyvä lääkeaineen kantaja ja sillä on prosessointiin liittyviä hyviä ominaisuuksia. Apuaineena se voi pieninäkin pitoisuuksina muuttaa erilaisten aineiden virtausominaisuuksia”, erikoistutkija Panu Lahtinen VTT:ltä kertoo.

VTT kehittää biopohjaisia tulostusma­teriaaleja myös tekstiilituotteiden muokkaamiseen, sisustuselementteihin ja kappaletavaroihin. Erilaisilla materiaaliyhdistelmillä voidaan tulostaa sekä joustavia että jäykkiä rakenteita sovelluksen tarpeen mukaan.

Haavan hoito ja mittaus samassa paketissa

Haavanhoitoprototyypissä 3D-laastariin on lisätty nanoselluloosapohjainen ­hydrogeeli, johon lisätty proteiini edistää haavan paranemista. Samalla haava-alue pysyy joustavana jäykän arpikudoksen muodostumisen sijaan.

”Nanosellu pystyy pitämään ympäröivän alueen kosteana kuten tässä sovelluksessa, mutta muokattuna nanosellulle saadaan myös erinomainen kosteuden imukyky. Se voi imeä kolme kertaa enemmän kudosnestettä kuin kaupalliset haavasidosmateriaalit.”

3D-laastarista on hyötyä etenkin syvien haavojen hoidossa. Kolmiulotteinen älylaastari voidaan tulevaisuudessa tulostaa sairaalassa potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

”Laastari voidaan tulostaa täsmälleen haavaan muotoon sopivaksi, ja vaikuttavan aineen annostusta kyetään muuttamaan tarpeen mukaan.”

Hoitavien ominaisuuksien lisäksi älylaastariin on lisätty haavan paranemista mittaavaa teknologiaa. Mittauselektrodit on painettu laastariin hopeamusteella.

”Elektrodit itsessään eivät tee mitään, vaan pakettiin lisätään vielä kehittämämme tulitikkurasiaa pienempi ja joustava FlexNode-lukija, joka siirtää datan langattomasti tietokoneelle. Tämä on pitkälle vietyä terveystekniikkaa, mutta halusimme näyttää, että tämä on mahdollista”, Lahtinen sanoo.

Pitkä lupaprosessi

Koska nanosellua ei ole vielä hyväksytty lääketieteelliseen käyttöön, menee vielä vuosia, ennen kuin sovellukset päätyvät sairaalakäyttöön.

Älylaastariin kehiteltyä reseptiikkaa on mahdollista hyödyntää myös kosmetiikassa, jolloin luvan saaminen on astetta helpompaa. 3D-tulostetut yksilölliset sisustuselementit tulevat kuitenkin markkinoille ensin.

BioDisp3D on Suomen Akatemian rahoittama hanke, jonka budjetti on 800 000 euroa. Tekes-hanke NoMan budjetti on 1,3 miljoonaa euroa.

Teksti Katariina Krabbe
Kuva VTT

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *