Digiloikka lähtökuopissaan

Metsäteollisuusyritysten työntekijöistä 73 prosenttia pitää uuden teknologian hyödyntämistä työssään hyvänä asiana.
Metsäteollisuusyrityksissä on sisäistetty digitalisaation edut ja tiedetään, että ilman sitä liiketoiminnassa ei enää pärjää. Silti vain reilu kymmenesosa yrityksistä tuntee olevansa siihen hyvin valmistautunut.

”Metsäteollisuusyrityksissä tunnistetaan, että digikelkkaan on hypättävä nyt ja että digitalisaatio on aito kilpailuetu. Käytännössä liikkeelle on kuitenkin lähdetty hitaasti ja pistemäisesti”, kiteyttää johtava konsultti Riikka Hyytiäinen Accenturen Resources ­liiketoiminta-alueen Talent & Organization -praktiikasta.

Accenturen tekemässä Tulevaisuuden työvoima – Workforce of the Future -tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten metsäteollisuusyritysten ­näkemyksiä organisaation kehittämis- ja osaamistarpeista sekä verrattiin saatuja tuloksia aiemmin tehtyyn globaaliin, kaikki alat kattavaan tutkimukseen.

Yksi kysymyksistä käsitteli sitä, millaista osaamista esimiehiltä vaaditaan ­viiden vuoden päästä.
Metsäteollisuusyrityksissä kolmena tärkeimpänä seikkana pidettiin valmentavaa otetta henkilöstön kehittämisessä, luovaa ajattelua ja nopeita kokeiluja sekä strategioiden kehittämistä, eli sitä, kuinka hyvin uusia liiketoimintamahdollisuuksia saadaan synnytetyksi.

Vaikka näitä asioita pidetään erittäin tärkeinä, kuitenkin vain 21 prosentilla metsäteollisuusyrityksistä on suunnitelma siitä, miten osaamista yrityksessä kehitetään. Harvemmalla kuin joka kolmannella on strategia tai suunnitelma digitalisaation varalle.

Hyytiäinen kannustaa yrityksiä lisäämään tuoteportfolioihinsa myös digitaalisia tuotteita, jotta muutoksiin voidaan vastata nopeasti. Siihen tarvitaan uudenlaista osaamista, ripeää reagointia ja ennustamista esimerkiksi data-analytiikan avulla.

”Metsäteollisuuden yrityksissä ei ajatella kokonaisvaltaisesti sitä, että liiketoimintaa tehdään digitaalisesti. Sen sijaan kokeillaan yksittäisiä asioita olemassa olevissa siiloissa”, tulkitsee Hyytiäinen tutkimustuloksia.

Edelläkävijöiden vanavedessä

Osaamista pitää päivittää, mutta kaikkea osaamista ei toisaalta tarvitse olla yrityksen sisällä. Strategiset kumppanuudet voivat olla yksi vaihtoehto liiketoiminnan kasvattamiseen.

”Edelläkävijäyritykset miettivät, millaisia kumppanuuksia voisi kehittää ja millaista ekosysteemiä niistä voisi rakentaa. Voidaan myös tehdä yhteistyötä start­up-yritysten kanssa tai rakentaa yrityksen sisälle niin sanottu innovaatiotiimi, joka kehittää uusia tuotteita tai palveluita markkinoille ketterin keinoin ja entistä nopeammin”, Riikka Hyytiäinen selittää.

Hän muistuttaa, että uusia liiketoimintamalleja on kehitettävä ja kokeiltava vanhan ydinosaamisen rinnalla ja että uusia toimintatapoja on testattava jatkuvasti. Yksi tärkeistä seikoista on miettiä asiakaskokemusta liiketoiminnan vauhdittajana.

”Asiakkaan ymmärtäminen on yhtä relevanttia kaikille toimialoille. Pitää myös muistaa, että asiakasnäkökulma on yrityksessä kaikkien asia, ei pelkästään myynnin”, Hyytiäinen muistuttaa.

Loppukäyttäjälle palveluita tai tuotteita tarjoavat b-to-c-yritykset ovat tällaisen ajattelun edelläkävijöitä, joista muidenkin yritysten on syytä ottaa oppia.

Hyytiäinen nostaa esimerkiksi verkkokaupan, jossa digitalisaation mahdollistama palvelun nopeus ja tuotteiden ostamisen helppous lisäävät asiakastyytyväisyyttä. Samalla myyjä saa kerättyä dataa, jota analysoimalla se voi palvella asiakastaan entistä paremmin. Tämä ruokkii hyvää kehää ja saa aikaan jopa uutta liiketoimintaa.

”Teknologia mahdollistaa oikeastaan mitä vain. Edelläkävijäyrityksissä hyödynnetään dataa ja analytiikkaa, jotta pystytään kehittämään uudenlaisia tulovirtoja.”

Uutta verta

Accenturen tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisissa metsäteollisuusyrityksissä henkilöstöstä peräti 73 prosenttia pitää uuden teknologian hyödyntämistä työssään hyvänä asiana.

Tämä ei oikeastaan yllätä, sillä monille arkielämässä esimerkiksi sosiaalisen median käyttö tai verkossa asioiminen on ollut jo pitkään tuttua.

”Nyt samanlainen teknologia pitäisi siirtää myös työpaikoille. Puhutaan työntekijäkokemuksesta, joka on yritykselle myös kilpailuvaltti”, Hyytiäinen huomauttaa.

Milleniaalit, eli 18–30-vuotiaat ovat parasta aikaa siirtymässä työelämään. Näiden diginatiivien ulottuvilla erilaiset verkkopalvelut ovat olleet koko heidän elinikänsä ajan. Verkossa ja sosiaalisessa mediassa sujuvasti sukkuloiville nuorille aikuisille yritysten kankeat menettely­tavat tai vanhanaikainen byrokratia tuntuvat oudoilta.

”Avoimempaa, keskustelevampaa ja asioiden jakamiseen perustuvaa kulttuuria halutaan myös yrityksiin. Odotetaan esimerkiksi, että johto kertoo henkilöstölle omia ajatuksiaan avoimesti yrityksen sisäisissä kanavissa.”

Uusi työntekijäsukupolvi arvostaa osallistamista ja kuuntelua, mikä vaatii aiemmasta poikkeavaa organisaatiokulttuuria. Jotta uudet ajatukset saataisiin valjastettua yrityksen hyödyksi, tarvitaan myös entistä matalampaa hierarkiaa.

”Tämä vaatii myös erilaista johtamista. Päätöksenteko pitäisi viedä tiimeihin eli sinne, missä ihmiset ovat”, Hyytiäinen visioi.

Teksti Susanna Haanpää
Kuvat Matti Immonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *