Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia

”Äänekosken biotuotetehtaan turbiinitoimitus on meillekin merkittävä tilaus. Yhteistyöverkostomme kautta toimitamme Äänekoskelle paljon muitakin pienempiä ja keskisuuria tilauksia”, Siemens Osakeyhtiön toimitusjohtaja Janne Öhman kertoo.
Janne Öhman haluaa varmistaa, että suomalaisyrityksillä on käytettävissä kehittyneimmät tekniikat ja työkalut.

”Teknologia on vähän samanlainen työkalu kuin Office-paketti – sitä tarvitaan, mutta ei sillä pelkästään mitään tee. Se, joka osaa teknologiaa parhaiten käyttää ja hyödyntää, menestyy omassa liiketoiminnassaan”, Siemens Osakeyhtiön toimitusjohtaja Janne Öhman sanoo.

Öhman on viihtynyt Siemensillä jo yli 20 vuotta. Sähköistykseen, automaatioon ja digitalisaatioon keskittyneellä yrityksellä on Suomessa 160 vuoden historia. Vaikka yhtiön tarjoama teknologia on globaalia, kauppatavarana on vahvasti myös suomalainen osaaminen ja palvelut. Öhmanin missiona onkin pitää suomalaisen teollisuuden lippua korkealla, niin että suomalaiset yritykset saavat uusimmat teknologiset innovaatiot käyttöönsä ensimmäisten joukossa.

”Suomalainen teollisuus kilpailee globaaleilla markkinoilla, ja ne, jotka omaksuvat uudet tekniikat ensimmäisinä, ovat voittajia kansainvälisessä kilpailussa. Toivonkin, että metsäteollisuuden digitalisaatio lähtee toden teolla liikkeelle suomalaisvetoisesti. Meillä on sekä vahvoja metsäteollisuuden yrityksiä että prosessiosaajia, jotka sitä teollisuuden alaa ymmärtävät. Vahvan koneenrakennusosaamisen lisäksi meiltä löytyy valtava määrä tietoteknistä osaamista, ja kun nämä asiat yhdistetään, on mahdollista synnyttää jotain uutta.”

Digitaaliset ohjausjärjestelmät ovat toki olleet todellisuutta metsäteollisuudessakin jo pitkään, mutta nyt on näkyvissä merkkejä, että tarve on syntymässä myös teollisen internetin ratkaisuille.

”Kehityksen pitäisi johtaa siihen, että data, joka prosesseista saadaan tai voidaan saada, tuodaan entistä paremmin saataville niin, että uusilla työkaluilla päästään analysoimaan suurta määrää tietoa. Tällä tavalla saavutetun ymmärryksen kautta pystytään parantamaan esimerkiksi energiatehokkuutta, mutta myös löytämään uusia ideoita vaikkapa uuteen liiketoimintaan.”

Energiatehokkuutta ja kysynnän joustoa

Siemensin osaaminen liittyy vahvasti energiaan ja energiavirtoihin. Biotuoteteollisuus taas on erittäin energiaintensiivistä, joten energiatehokkuuden parantamisella voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä.

”Digitalisaatio on yksi parhaista keinoista tehostaa energiatehokkuutta. Kun saadaan tietoa siitä, mihin energia kuluu, pystytään kokemuspohjaisesti löytämään pullonkauloja tai muita kohteita, joissa toimimalla toisin voitaisiin saada aikaan säästöjä”, Öhman selittää.

Tuotantoprosessi haukkaa tehtaan energiankäytöstä leijonanosan, mutta myös tehdaskiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan parantaa digitaalisten järjestelmien avulla.

”Toiselta kantilta energiatehokkuutta voidaan lähestyä kysynnän jouston avulla. Suurten teollisten energiankäyttäjien joustopotentiaaleja tunnistamalla voidaan säästää jopa ydinvoimalan verran energiakapasiteettia Suomessa.”

Koska entistä suurempi osa sähköstä syntyy uusiutuvalla energialla, sähköntuotanto on epätasaisempaa kuin ennen – esimerkiksi tuulivoimaa ei tyynenä päivänä synny. Siksi joko energiantuotantoa tai sen kulutusta pitää voida säätää nopeastikin. Kulutusta säätämällä voidaan säästyä mittavilta varavoimainvestoinneilta.

”Tehtaan tuotantoa ei tietenkään voida pysäyttää kantaverkon ongelmien takia. Siksi pitää ymmärtää prosessi ja tunnistaa sieltä kohdat, joissa voidaan pienentää energiankäyttöä tuotantoa pysäyttämättä.”

Siemens on mukana rakentamassa älyverkkoa eli kysynnänjoustojärjestelmää. Ideana on, että kysynnän jousto perustuu sopimuksiin, joissa tehdas sitoutuu vähentämään energiankäyttöään kantaverkon kapasiteetin laskiessa, ja saa tästä suoraan rahallisen korvauksen. Joustopotentiaali valmistellaan etukäteen niin, että kun digitaalinen signaali tulee, jousto voidaan ottaa käyttöön täysin automaattisesti.

Avoin data vie digitalisaatiota eteenpäin

Digitalisaation kehittymisen edellytys on paitsi tietoturvallisuudesta huolehtiminen, myös tiedon avoimuus.

”Pelisäännöt ja standardit ovat vasta muotoutumassa. Mutta kunhan niistä sovitaan, pitäisi sellaisten toimijoiden, jotka uskovat tuovansa lisäarvoa, päästä dataan kiinni. Avoin ja reaaliaikainen tieto mahdollistaa teolliset ekosysteemit esimerkiksi Äänekosken kaltaisessa biotuotetehtaassa siten, että tehtaan sivuvirtoja hyödyntämään syntyy joukko startup-yrityksiä.”

Teksti: Katariina Krabbe
Kuva: Siemens

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *