Epävarmuus syö investointihaluja

Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordania kummastuttaa EU:n regulaatiotempoilu.

Investoinnit vievät taloutta eteenpäin. EU:n sääntely tekee toimintaympäristöstä kuitenkin usvaisen.

”Ongelmallisinta ei ole niinkään päätöksenteon hitaus, vaan sen tempoilevuus, joka on myrkkyä investointeja suunnitteleville yrityksille”, Kari Jordan sanoo.

Hän esitteli kantaansa tammikuussa myös Helsingin Sanomien Vieraskynässä yhdessä UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen kanssa.

Huoli tempoilun aiheuttamista kustannusvaikutuksista on miehillä yhteinen. Suurissa investoinneissa pitäisi kannattavuuteen vaikuttava kansallinen sääntely lukita riittävän pitkäksi ajaksi. Vain niin voidaan rohkaista yrityksiä investoimaan.

Yrityksillä on aina markkinariski investointeja tehdessään, ja se kuuluu asiaan. Mutta jos tempoileva regulaatio vaikuttaa toimintaympäristöön kustannuksia kasvattavasti, eivät ­yritysten investointipäätöksilleen tekemät kannattavuuslaskelmat enää pidä paikkaansa.

Kari Jordan huomauttaa, että investoinnin elinkaari voi metsäteollisuudessa olla jopa 30 vuotta.
Jopa miljardiluokan investointipäätös ja lähes ”yhdessä yössä” muuttuva toimintaympäristö eivät kerta kaikkiaan sovi samaan yhtälöön.

Suomi ei ole ollut viime vuosina mikään investointien ihmemaa. Nyt vauhti alkaa jo hieman parantua, ja talous on lievästi kasvussa.

Metsäteollisuus on silti ollut ja on yhä kärkeä Suomeen investoijana. Esimerkiksi Metsä Groupin vuonna 2015 tekemä investointipäätös Äänekoskelle nousevasta Metsä Fibren biotuotetehtaasta on Suomen metsäteollisuuden suurin yksittäinen investointi. Kokonaisuudessaan noin 1,2 miljardin euron tehdas aloittaa toimintansa tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Tällä hetkellä ollaan jo laitoksen testaus- ja koekäyttövaiheessa.

Jotain tehty oikein

Kari Jordan palkittiin Brysselissä marraskuussa 2016 ”Global CEO of the Year” -palkinnolla, jonka myöntää metsäteollisuuden kansainvälinen tietopalvelu RISI. Palkinto myönnetään vuosittain yhdelle metsäteollisuusjohtajalle maailmassa.

Palkintoperusteissa sanotaan, että henkilö on tehtävässään suoriutunut erinomaisella tavalla strategisessa ja taloudellisessa kehityksessä sekä liikkeenjohdossa.

”Tunnustus tuntuu hyvältä, mutta se on myös ison tiimityön tulosta. Olemme luopuneet paino­paperin valmistuksesta ja tehneet melkoisen käännöksen ­heikosti kannattavasta velkaisesta talosta ­nykyisen kaltaiseksi kannattavaksi, järkevällä tavalla velkaiseksi yhtiöksi. Eli kai siellä sitten nähtiin, että olemme tehneet jotain oikein.”

Biotalous on kokonaisuus, jota tulee Jordanin mukaan kehittää määrätietoisesti kaikilla toimialoilla, sillä biotalous ei ole vain metsäteollisuuden omaisuutta.

Metsäteollisuuden näkökulmasta katsottuna hänen mukaansa on silti pakko miettiä sitä, mille biotalouden nousun pohja rakentuu, sillä suuria uusia bisneksiä ei rakenneta hetkessä.

”Metsä Groupin ytimenä ovat pakkausmateriaalit, hygieniatuotteet, sahatavara ja puutuotteet sekä sellu. Kaikki kasvavat parin prosentin vauhdilla vuodessa. Niiden päälle rakennetaan uusia biotuotteita.”

Jälkeenpäin näkee terävästi

Jordan tuli metsäyhtiön peräsimeen Nordeasta vuoden vaihteessa 2004–2005. Metsäliitto Osuuskunta oli tuolloin hajanainen ja heikossa hapessa. Vuodesta 2005 alkoi määrätietoinen nousu. Se, olisiko voinut kiivetä nopeammin, on tarpeetonta jälkiviisautta.

Hänestä on hyvä muistaa, millaiseen maailmaan Metsä Groupissakin lähdettiin vuodesta 2005 eteenpäin.

”Pyöreän puun hintapiikki iski, öljyn hinta oli tapissa ja osan aikaa myös sähkön hinta hyvin korkea. Lehman Brothers kaatui ja finanssikriisi alkoi. Dollari nousi 1,59:ään muutamaa vuotta aiemmasta 0,86 eurosta. Kun noihin lisätään vielä Euroopassakin laskeva painopaperin kysyntä, niin saadaan aikaan markkinat, joilla ei järjestelyjen tekeminen ollut ihan helppoa.”

Painopaperin kysynnän lasku on jatkunut. Metsä Group ei painopaperia enää valmista lainkaan.

”Toki painopaperia tarvitaan jatkossakin, ei sen kysyntä nollaan koskaan mene. Mutta omalla tuotantokapasiteetillamme oli bisnestaloudellisesti järkevintä luopua siitä.”

Teknologista kehitystä ja erityisesti digitalisaatiota pidetään osasyynä painopaperin kysynnän laskuun, mutta siihen ei voi Jordanin mukaan jäädä rypemään.

Hän korostaa, että maailma muuttuu ja yritysten on muututtava mukana.

”Digitalisaatiota on turha syyttää. Meilläkin sitä hyödynnetään kaikilla liiketoiminta-alueilla. Esimerkiksi puukaupasta jo viidesosa tehdään sähköisesti. Paljon on vielä mahdollisuuksia jatkossakin.”

Ongelmallisinta ei ole niinkään päätöksenteon hitaus, vaan tempoilevuus, joka on myrkkyä investointeja suunnitteleville yrityksille.

Hyvässä iskussa
  • Metsä Groupin tulos vuodelta 2016 oli hieman edellisvuotta heikompi. Vertailukelpoinen liikevoitto painui 439 miljoonaan euroon toissavuoden 537 miljoonasta eurosta.
  • Olennaista pääjohtajan mukaan on kuitenkin se, että Metsä Groupin perusta on kunnossa
    kannattavuutta vuoteen 2015 verrattuna nakersi viime vuonna sellun maailmamarkkinahinnan lasku sekä Husumin taivekartonkikoneen käyttöönottovaihe.
  • Metsä Group kasvattaa tuotantokapasiteettiaan. Yhtiön tuotannolliset investoinnit ovat vuosina 2015–2017 yhteensä noin kaksi miljardia euroa. Summasta noin 85 prosenttia suuntautuu Suomeen.

Teksti Jaakko Liikanen
Kuvat Metsä Group

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *