Kehity tai katoa

Nouseva biotalous on muun muassa uusia puuperäisiä materiaaleja ja toisen sukupolven biopolttoaineita.

Biotalouden tuotevalikoima kehittyy jatkuvasti. Uusia tuotealueita edustavat esimerkiksi uudenkaltaiset sellutuotteet ja puukuitujalosteet.

Muun muassa VTT:n ja metsäteollisuuden jo pitkään kehittämän vaahtorainausteknologian avulla puukuituun tuodaan uudenlaisia ominaisuuksia – tällaista materiaalia esimerkiksi Paptic Oy hyödyntää pyrkiessään maailmanmarkkinoille tuotteillaan, joilla ensi vaiheessa korvattaisiin maailmalla pyörivät miljardit muovipussit.

Vaahtorainauksen avulla kartonkiin saadaan myös uudenlaisia materiaalin kestävyyttä ja keveyttä korostavia ominaisuuksia. Se on omiaan tekemään kartongista entistä kilpailukykyisempää ja parempaa jatkuvasti kasvavan pakkausteollisuuden tarpeisiin.

Kartongin vahva kysyntä maailmalla vaikuttaa konkreettisesti myös pakkaussuunnitteluun.

Uusien tuotannollisten teknologioiden hyödyntäminen vaikuttaa myös metsäteollisuuden tuotantorakenteen muutokseen. Koska painopaperin kysyntä on maailmalla jatkuvasti heikentynyt, eikä uutta kapasiteettia kyllästyneille markkinoille kaivata, panostaa metsäteollisuus entistä enemmän kartongin valmistukseen. Käytännössä tämä näkyy tuotannollisen suunnan vaihdoksina ja paperikoneyksiköiden muuttamisessa kartongintuotantoon sopiviksi.

Kartongin vahva kysyntä maailmalla vaikuttaa konkreettisesti myös pakkaussuunnitteluun. Siinä Suomen metsäteollisuudella on jo huomattavan paljon innovointiosaamista. Uudenlainen kartonki uudenlaisina paketointiratkaisuina on tärkeä osa biotalouden kilpailukykyä.

Teolliset symbioosit kiertotaloudessa

Olennaista biotalouden laajenemisvaiheessa ja liiketaloudellisesti kannattavassa toiminnassa on ajatus kiertotaloudesta.

Ajatus siitä, että yhden toimijan tuotannollinen sivuvirta voi olla toiselle toimijalle liiketoiminnan raaka-ainetta näkyy biotuotetehtaassa, jossa sellun valmistuksen sivuvirrat ohjataan samassa tuotantoympäristössä toimivalle kumppanille.

Muun muassa Sitran selvityksen mukaan resurssien kierron tehostaminen tarjoaisi Suomen kansantaloudelle jopa 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin vuoteen 2030 mennessä.

Talouden rakenteiden muuttuminen, ympäristöongelmien kärjistyminen ja kysynnän vaatimusten kasvu edellyttävät yrityksiltä resurssiviisaampia ratkaisuja.

Toisen jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toisen yrityksen raaka-ainetta.

Kiertotalous vaatii myös yritysmaailmalta ja liiketoiminnoilta uudenlaista toimialarajat ylittävää organisoitumista, sillä biotuotetehtaassa toimii sivuvirtoja hyödyntämässä useiden toimialojen edustajia. Mukana ovat ainakin metsäteollisuus, kemian teollisuus ja energiasektorin toimijat.

Teollinen symbioosi on useamman yrityksen muodostama kokonaisuus, jossa tosiaan täydentävät yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa.

Toisen jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toisen yrityksen raaka-ainetta ja päinvastoin. Näin kustannuseräksi koettu jäte tai tuotannon sivuvirta muuttuu rahanarvoiseksi tuotannontekijäksi.

Innovointiympäristön laajennus

Innovointiin siirrettynä teollisten symbioosien yhteiskehittäminen tuo uuden tavan ideoida, kehittää ja testata tuote- ja palveluinnovaatioita.
Tällaisen avoimen ja toimialarajat ylittävän innovaatioympäristön rakentaminen on kilpailukykyiseksi pyrkivien teollisten symbioosien maailmassa välttämätöntä, joskaan ei helppoa: omia parhaita ideoitaan ei ihan helpolla haluaisi muille jakaa.

Sopimuksellisesti onkin tärkeää varmistaa, että yhteistyön ja yhteisen innovointi- ja tuotekehityksen hedelmät jaetaan oikeudenmukaisesti yhteistyökumppanien kesken.

Biotuotetehdas tuottaa sellun ohella erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, biosähköä ja puupolttoainetta.

Selluntuotannon sivuvirroista on jo kehittynyt uutta kaupallistettua liiketoimintaa.

Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat uudet kuitutuotteet, biomuovin raaka-aineet, lannoitteet, bioöljy ja biokaasu.

Selluntuotannon sivuvirroista on jo kehittynyt uutta kaupallistettua liiketoimintaa muun muassa toisen sukupolven biopolttoainetuotannossa, jossa kemiallisen sellunvalmistuksen tähdeaineesta, eli raakamäntyöljystä valmistetaan toisen sukupolven uusiutuvaa dieseliä.

Samoin puun jalostusaste on kasvanut sellun ja paperinvalmistuksen prosessien monimuotoistuessa muun muassa erilaisina uusina puukomposiittituotteina, kuten puukipsistä uudenlaisiin rakennus- ja sisustuselementteihin sekä tekstiileihin.

Sellua hyödynnetään tuotekehityksen ja innovoinnin tuloksena muutenkin monissa sellaisissa paikoissa, joihin sitä ei ensipuraisulla osaisi liittääkään – muun muassa purukumissa.

Teksti: Jaakko Liikanen
Kuva: Shutterstock

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *