Kestävyys alkaa metsästä

Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtajan mukaan kestävän biotalouden pohja on metsien hyvässä hoidossa.

Suomen hallituksen tavoite biotaloussektorin liikevaihdon kasvattamisesta 100 miljardiin euroon nykyisestä noin 60 miljardista vuoteen 2025 mennessä on kova. Metsäteollisuuden osuus koko sektorista on noin 60 prosenttia.

”Uskon tavoitteen toteutumiseen. Muun muassa Äänekosken biotuotetehtaan kaltaiset tuotannolliset ekosysteemit yleistyvät. Pienet yritykset tulevat mukaan, sellun sivuvirtojen tuotteistaminen kehittyy ja innovaatioita syntyy”, sanoo Luken tutkimusylijohtaja Johanna Buchert.

Hän on silti hivenen tuskastunut. Se johtuu lähinnä EU:n hiilinieluja koskevasta keskustelusta.

”Vaikka Suomessa on satsattu kestävään metsänhoitoon vuosikymmeniä ja metsäsektori on tuonut vaurautta koko kansakunnalle, on metsäsektori nyt joutunut tietyllä tavoin altavastaajaksi. Saattaa käydä niin, että öljy-, fossiili- ja ydinvoimateollisuus ovat tämän keskustelun voittajia.”

Tilanne on outo, sillä metsäbiomassa toimii paitsi hiilinieluna, myös fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Puukuidusta voidaan valmistaa esimerkiksi tekstiilejä, jotka korvaavat joko ympäristölle haitallista puuvillan tuotantoa tai synteettisiä tekstiilimateriaaleja sekä biopohjaisia muovinkaltaisia pakkausmateriaaleja.

Suomalaisittain kuulee usein, ettei EU:ssa ymmärretä metsiä. Buchertin mukaan puheissa on ripaus totta: Keski-Euroopan biotalouden pohja on pelloissa, ja metsät ovat lähinnä Suomen ja Ruotsin sekä muutaman keskieurooppalaisen valtion asioita. Metsäteollisuus on myös EU:ssa moneen muuhun alaan verrattuna pieni.

Nukkuivatko suomalaiset silloin, kun esimerkiksi tulevaisuuden kestävistä hakkuumääristä puhuttiin?

”En sanoisi niin, sillä Suomen viranomaiset ovat ansiokkaasti tuoneet erityispiirteitämme esiin EU-foorumeilla. Valitettavaa kuitenkin on, että nyt ehdolla oleva vertailutaso osui Suomen lamakauteen. Lulucf ei iske ruotsalaisiin yhtä pahasti, sillä Ruotsissa ei ollut tulevaisuuden hakkuutason määrittelyvuosina taantumaa kuten meillä. Mutta päätöksiä ei ole vielä tehty, ja tilanne elää edelleen.”

Biotalous on kestävyyslaji

Buchert korostaa, että metsien kestävästä hoidosta alkava oikeanlainen toimintatapa takaa biotalouden kokonaiskestävyyden. Ekologinen ja sosiaalinen kestävyys on edellytys tulevaisuuden resurssiviisaassa biotaloudessa, ja tässä tutkimuksella on suuri merkitys.

Biotalouden kokonaiskestävyys on myös Luonnonvarakeskuksen varsinainen työsarka. Tutkimus- ja asiantuntijaorganisaation nimen alle yhdistettiin vuonna 2015 aiemmat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ruoka- ja luonnonvaratilastot.

Luonnon monimuotoisuudelle ovat olennaisia myös suojelualueet ja monimuotoisuutta vahvistavat metsänhoitotavat.

”Suomalainen metsä tarjoaa puuntuoton lisäksi runsaasti virkistys- ja hyvinvointiarvoja. Päätehakkuun jälkeen metsässä kasvaa marjoja ja sieniä nopealla aikajänteellä, ja metsiköiden luontainen kehitys etenee uudistaen metsäekosysteemiä myös luontaisesti.”

Buchertin mukaan metsäteollisuus hoitaa omia tehtäviään puun korjuuta myöten hyvin. Datayhteydet ja monialaiset tietovarannot ovat edellytys sille, että harvestereihin saadaan tarkat tiedot siitä, mitä kaadetaan ja mistä.

Hän kehottaa vielä pohtimaan, miten kokonaiskestävyys toteutuu vaikkapa Etelä-Amerikan puuplantaaseilla.

”Sieltä saadaan puuta, mutta plantaasit on luotu vain raaka-aineen tehotuotantoa varten, eivätkä ne tarjoa muita virkistysarvoja samanaikaisesti. Suomen ehdoton vahvuus liittyy metsien monikäyttöön, jokamiehenoikeuksiin ja niiden toteutumiseen arjessa sekä kykyyn käydä jatkuvasti metsätalouden käytäntöjä uudistavaa ja kehittävää avointa yhteiskunnallista keskustelua.”

Teksti Jaakko Liikanen
Kuva Jari Härkönen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *