Kiertotalouden kello käy

”Nyt kuuntelemme yrityksiä ja yritämme oppia, mitä työkaluja ne tarvitsevat. Kaikki lähtee yrityksistä itsestään”, painottaa EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

Suomalaisyritykset kaipaavat kokemuksia, kannustimia ja yhteisiä pelisääntöjä, jotta kiertotalouden puheet ja potentiaali muuttuvat kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Kiertotalous on globaalin talouden megatrendi ja yksi vastaus ilmastonmuutoksen haasteisiin. Ilmiö lyö eropaperit pöytään talouskasvun ja resurssien ylikuluttamisen liitolle. Mutta se on paljon muutakin.

Kiertotaloudessa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja älykkyydellä. Kiertotalouden arvioidaan tarjoavan Suomelle jopa 2,5 miljardia euroa vuotuista kasvupotentiaalin ja synnyttävän jopa 75 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Arvioiden mukaan EU-tasolla kiertotalouteen siirtyminen voi tuoda yrityksille säästöjä jopa 600 miljardia ja kasvattaa kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja 3 000 eurolla vuodessa.

”Kiertotalous on ennen kaikkea bisnestä, ei pelkkä ympäristöteko. Monissa suomalaisissa metsäklusterialan yrityksissä kiertotalouden periaatteiden mukainen toiminta on jo arkea. Siksi, että siinä on taloudellista järkeä”, huomauttaa Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

Kiertotaloudesta vastaavan suomalaiskomissaarin mukaan kaiken hypetyksen alta löytyy ilmiö, joka tulee muokkaamaan maailmaa yhtä paljon kuin globalisaatio.

Katainen muistuttaa, että arviolta 40 prosenttia teollisen tuotannon kokonaiskustannuksista muodostuu materiaaleista. Kiertotaloudessa toimivan yrityksen tulos ei heittele raaka-aineiden hintojen mukaan. Kiertotalous tuo ennustettavuutta ja hallittavuutta, ja luo pohjan yrityksen terveelle kasvulle.

”Suomella on kokoaan huomattavasti suurempi painoarvo ja potentiaali kiertotaloudessa. Tämä on ala, johon todella kannattaa panostaa”, rohkaisee Katainen.

Menestystarinat jakoon

Lähtöasetelmat ovat lupaavat, mutta nyt pitäisi saada isompi vaihde silmään. Ja nopeasti. Etenkin kiinalaiset kirivät Eurooppaa kiinni kiertotalousasioissa. Jähmeys on ymmärrettävää. Kaikkialla länsimaissa on tehty isoja tuota & hävitä -talousmallin mukaisia investointeja, jotka kilpailevat suoraan kiertotalouden kanssa. Ne jarruttavat kiertotalouteen siirtymistä EU-maissa.

Tilanne on tuttu Sitrassa Kiertotalous-avainaluetta vetävälle Kari Herleville.

”Kiertotalous ei ole kasvuala, vaan ajattelutapa. Se on amebamainen käsite, johon on vaikea tarttua. Yritykset kaipaavat nyt tietoa ja konkreettisia esimerkkejä toimivista ja kannattavista liiketoimintamalleista. Omalta ja toisilta toimialoilta, meiltä ja maailmalta.”

Herlevi huomauttaa, että liian monet ideat jäävät muhimaan yrityksen seinien sisäpuolelle. Juuri kokemusten, idearaakileiden ja toimivien mallien jakaminen olisi kuitenkin välttämätöntä, jotta kiertotalouden iso pyörä saadaan liikkeelle. Herlevin mukaan suomalaiset resurssiviisaat ratkaisut ovat maailman huippua. Niillä on globaalia kysyntää. Mutta kiertotalous on paljon enemmän kuin prosessien hiomista entistä tehokkaammiksi. Maailmalla termi ymmärretään laajemmin, liiketoimintamallien innovaatioiksi. Kotimainen esimerkki uudenlaisesta ajattelusta on Valtavalo, joka myy lamppujen sijaan valoa palveluna.

”Suomessa kaivataan nyt vielä radikaalimpia kiertotalouden liiketoimintaratkaisuja”, toteaa Herlevi.

Tukieuroja ja lakeja luvassa

Katainen huomauttaa, että kiertotalouden esteet ovat niitä samoja, joita yritykset kohtaavat kansainvälisessä kaupanteossa muutoinkin. Hän lupaa, että tukea esteiden ylitykseen on luvassa. EU-komissio tarjoaa 650 miljoonaa euroa kiertotalouden kokeiluprojekteille Horisontti 2020 -tutkimusohjelman puitteissa. Rahoitusta on jaossa myös Euroopan strategisten investointien rahaston kautta sekä rakennerahastoista. Lisäksi Euroopan investointipankin kanssa on suunnitteilla kiertotalouden rahoitusfoorumi. Mutta komission varapuheenjohtaja alleviivaa, ettei yksityinen raha riitä.

”Omistajuutta on löydyttävä eri tasoilta. Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää julkisen tahon tukea ja yhteistyötä.”

Seuraavaksi EU-komissio julkistaa lakiesityksen teollisten symbioosien edistämiseksi. Tarkoituksena on luoda Euroopan sisäiset markkinat uusiomateriaaleille.

”Tämän lain sisällöstä on biotalousyrityksille paljon hyötyä. Muutamme jätelakia niin, että esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaan sivutuotevirrat voi jatkossa myydä vaikka Portugaliin yhtä helposti kuin mäntytukin”, selventää Katainen.

Ensi vuonna on luvassa lakialoitteita, jotka käsittelevät muun muassa jätteen energiakäyttöä, muoveja ja kriittisiä raaka-aineita. Meneillään on myös uusiomateriaalien laatustandardien kehitystyö. Lisäksi EU-komissio on aloittanut kiertotalousmissiot kolmansiin maihin. Tavoitteena on juurruttaa eurooppalaiset säännöt ja toimintatavat maihin, jossa otetaan ensimmäisiä askeleita kiertotaloudessa. Kataisen mukaan EU:n kauppasopimukset ovat nekin toimiva työkalu rakennettaessa globaaleja kestäviä arvoketjuja.

Kiertotalouden kohdalla lainsäännön laatimisen vaikeuskerroin on kuitenkin omaa luokkaansa. Ei ole yhtä kiertotaloutta, yhtä elinkaarta, yhtä materiaalivirtaa. Herlevi huomauttaa, että ilmasto-, energia- ja kiertotalouspolitiikat kiertyvät kaikki toisiinsa. On varmistuttava, ettei tukiessaan yhtä luo esteitä toiselle tai jopa kasvata ympäristötaakkaa.

Kämmenen täydeltä keinoja

Herlevin mukaan EU:n toimet ovat oikeansuuntaisia ja ennen kaikkea välttämättömiä. Kansallinen sääntely ei ratkaise globaalia ongelmaa. Systeeminen muutos vaatii laajan valikoiman toimenpiteitä ja yhteiskunnallisia muutoksia. Verotuksen painopiste olisi siirrettävä pois työstä ja kierrätysmateriaaleista. Julkisen puolen tukia ja hankintoja tulisi niitäkin voimalla suunnata kiertotalouteen. Keskeistä on myös digitalisaation vauhdittaminen ketjun kaikissa vaiheissa tuotannosta jakeluun ja kulutuksesta kiertoon. Komponenttien ja materiaalien globaalia jäljitettävyyttä pitäisi parantaa. Samoin tuotteiden ja arvoketjujen kestävyydelle olisi asetettava minimivaatimukset. Valistuksen ja koulutuksen merkitystä ei sitäkään tule unohtaa.

”Kiertotalousmallin mukaiselle liiketoiminnalle ja teknologialle on toisin sanoen luotava kysyntää. Tarvitsemme kannustimia, jotka tarjoavat mahdollisuuden hyötyä edelläkävijyydestä, ei vain kantaa pioneerin riskejä”, Herlevi alleviivaa.

Kotimaan tasolla on jo siirrytty puheista tekoihin. Sitra julkisti tänä syksynä kiertotalouden tiekartan. Se on globaalisti ainutlaatuinen ponnistus. Neljässä kuukaudessa yli tuhat keskeistä vaikuttajaa yrityksistä, järjestöistä ja viranomaisista määritteli yhteisen tahtotilan: Suomi nostetaan vuoteen 2025 mennessä kiertotalouden globaaliksi kärkimaaksi. Tiekartan hankkeet konkretisoivat toimia, jotka vievät kohti tätä tavoitetta. Poliittinen tuki on vahva.

Kiertotalous on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. Herlevi tiimeineen kartoittaa parhaillaan tiekartan hankkeiden tarpeita. Toiset yritykset kaipaavat sparrausta kumppaneiden ja toiset esimerkiksi rahoituksen järjestämiseksi. Hankelista kasvaa koko ajan.

”Tarkoituksena on löytää Suomelle sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä talouden uusi tukijalka. Loppujen lopuksi kyse on suomalaisyritysten kilpailukyvystä ja kasvusta. Haluamme saada liikkeelle ’lumivyöryn’ ja rahahanat auki”, Herlevi summaa.

Teksti: Heli Satuli
Kuva: Georges Boulougouris

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *