Kohti hiilineutraalia Tamperetta

Modernit puurakentamista hyödyntävät kaupunginosat ovat yksi keino, jolla voimakkaasti kasvava Tampere pyrkii hiilineutraaliksi.

Tampere on asettanut tavoitteeksi olla hiili­neutraali kaupunki vuonna 2030. Pormestari Lauri Lyly kertoo, että tavoitetta kohti edetään monin ­askelin. Kaupungissa esimerkiksi panostetaan uusiutuvaan energiaan, liikennettä sähköistetään ja muutenkin joukkoliikennettä sekä kävelyn ja pyöräilyn suosiota pyritään kasvattamaan. Myös uusia älykkäitä ratkaisuja hyödynnetään monessa kohtaa.

”Tulevaisuudessa meidän pitää olla hiilineutraaleja, joten miksi emme olisi sitä vähän etuajassa”, Lyly kysyy.

Hiilineutraalius on itsessään hyvä tavoite, mutta samalla monet päämäärää kohti vievät keinot parantavat Tampereen vetovoimaa ja viihtyisyyttä. Lisäksi Lylyn mukaan selkeä päämäärä kannustaa yrityssektoria tekemään panostuksia, jolloin tuloksena on uusia innovaatioita ja uutta työtä.

Puukerrostaloja ratikkareitille

Keskeinen keino hiilineutraaliuden saavuttamisessa on myös puurakentaminen. Tarvetta uusille asunnoille on, sillä kasvutahti on samaa luokkaa kuin pääkaupunkiseudulla. Viime vuonna Tampere kasvoi 3 600 asukkaalla.

Kasvun myötä kaupunki laajenee ja sen ilme muuttuu. Vuoreksen Isokuuseen on tavoitteena rakentaa Suomen suurin puusta rakennettu aluekokonaisuus. 13 000 asukaan kaupunginosaan rakennetaan puukerrostaloja, uudenlaisia puusta toteutettuja pientalokonsepteja sekä omakoti- ja rivitaloja. Myös koulu- ja päiväkotirakennus rakennetaan puusta ja sitä käytetään myös infrarakentamisessa kuten tori-, silta-, puisto- ja piharakenteissa.

Lauri Lyly on iskenyt silmänsä keskustasta neljän kilometrin päässä järven rannalla sijaitsevaan Ruotulan alueeseen.

”Se olisi aivan loistava tulevaisuuden puukerrostaloalue. Uusi 10 000 asukkaan kaupunginosa ratikkareitin varrella ja työpaikkakeskittymien läheisyydessä vetäisi varmasti ihmisiä puoleensa”, hän kuvailee.

Teollisuus kasvattaa uutta

Ilmastosyyt eivät ole ainoa syy suosia puurakentamista.

”Puurakentamista voidaan perustella useilla tekijöillä. Puurakentamisen avulla saadaan puhdasta sisäilma- ja asuin­ympäristöä ja kun rakennusaineena on suomalainen uusiutuva materiaali, se on myös kansantaloudellinen kysymys”, Lyly sanoo ja pitää tärkeänä myös uuden rakennuskannan synnyttämiä mielikuvia.

Hän muistuttaa, ettei puusta rakentaminen ole Tampereella mikään uusi asia, vaikka se välillä vähän unholaan jäikin. Puurakentamisen perinteitä on nähtävissä esimerkiksi Pispalassa, Petsamossa, Viinikassa ja Nekalassa.

Kovaa vauhtia kehittyvässä kaupungissa on muutenkin hyvä katsoa myös taaksepäin. Teollisuus on iso osa Tampereen historiaa; Suomen ensimmäinen paperikone otettiin kaupungissa käyttöön vuonna 1842. Pelkkää historiaa teollisuus ei kuitenkaan ole.

”Meillä on vieläkin Takon kartonki­tehdas niin keskellä kaupunkia kuin tehdas ylipäätään voi kaupungissa olla”, Lyly muistuttaa.

Hän korostaa, että tehdasteollisuuden syvä juuri ruokkii uutta.

”Perinteinen teollisuus työllistää vahvasti toivottavasti myös jatkossa. Teollisuuden pääomat ja taseet auttavat uusien versojen synnyttämisessä, sen ansiosta uusia asioita on mahdollista viedä eteenpäin.”

***
Iso hankepankki

Tampereen kaupunki on solminut puurakentamisen edistämisestä vuoteen 2020 yltävän yhteistyösopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön, Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Tavoitteena on tehdä Tampereesta Suomen johtava, kansainvälisesti tunnettu puurakentamisen ja alan koulutuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan keskus.

Tampereen kaupunki on myös käynnistämässä Granlund Consulting Oy:n kanssa Puurakentamisen digihanke -projektia. Siinä selvitetään, miten paljon kaupungin puurakennuksiin sitoutuu hiiltä. Hankkeessa yhdistetään puurakennusten data kaupungin paikkatietoaineistoon, jolloin voidaan seurata myös puurakennusten määrän kehitystä.

Vuoden alusta Pirkanmaan liitto on puolestaan käynnistänyt Euroopan aluekehitysrahaston tukeman hankkeen, joka tähtää puurakentamisen kasvuun maakunnassa.

Teksti Sami Laakso
Kuvitus Shutterstock

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *