Monialaisuus tukee biotalouden kehitystä

Rehtori Mari Walls korostaa yliopiston ja elinkeinoelämän vuoropuhelua, kun etsitään ratkaisuja tämän päivän haasteisiin.

Tampere3 yhdistää Tampereen teknillisen yliopiston, nykyisen Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun uudeksi monialaiseksi korkeakouluyhteisöksi, johon kuuluvat jatkossa uusi Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Kyseessä on ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka pelkkä koko hämmentää. Rehtori Mari Walls kertoo anekdootin:

”Yhteisö käynnistyy ensi vuoden alussa ja sen 40 000 hengelle tehtävä sähköposti-integraa­tio on Suomen suurin ja Euroopan viidenneksi suurin”, Walls havainnollistaa.

Koko itsessään ei ole olennaisinta, vaan yhdistymisellä saatavat hyödyt. Walls uskoo, että kun aiemmin erillään olevat osat tekevät entistä monialaisemmin työtä yhdessä, saavutetaan koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuudessa merkittäviä edistysaskelia. Hän näkee hyötyä koituvan laajasti myös metsäsektorille.

”Tampereen korkeakouluyhteisö pystyy tarjoamaan joustavampia opintokokonaisuuksia esimerkiksi metsäalan johtamiseen sekä insinöörityöhön niin rakentamisen, konetekniikan kuin ict:nkin osalta. Vahvuuksia tulee siitä, että opiskelijoilla on valittavana laajempi tarjonta opintokokonaisuuksia ja sen myötä heille on entistä paremmin mahdollista tavoitella omannäköistään osaamista”, Walls selventää.

Tuttu fraasi on, että Suomen menestys rakentuu osaamiselle. Samalla tutuiksi ovat tulleet puheet osaajapulasta. Tässä koulutusjärjestelmä on ison haasteen edessä. Pienenevien ikäluokkien maassa katseet on suunnattu myös ulkomaille.

”Tampereen korkeakouluyhteisössä haluamme miettiä, miten uudistamme tutkinto-ohjelmiamme ja kurssivalikoimaa niin, että opiskelijat hakeutuvat tänne myös maailmalta, esimerkiksi Kaukoidästä. Tärkeää on myös se, että opiskelija saa täällä ollessaan kontaktipintaa yrityksiin ja sitä kautta työkokemusta. Sitten opiskelija voi paremmin harkita, jos hän jäisikin Suomeen asumaan ja elämään.”

Vahvistusta tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tutkimuksen osalta Walls sanoo Tampereen korkeakouluyhteisön tarjoavan uudenlaisia vahvuuksia myös yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan.

”Vuoropuhelu ja kehittäminen yhdessä yritysten kanssa vahvistuu ja tätä tukee osaltaan ammattikorkeakoulun mukanaolo. Syväosaamisella haetaan ratkaisuja myös käytännön ongelmiin. Tampereen korkeakouluyhteisöllä on aiempaan verrattuna aivan uudenlainen vahvuus, kun yhdistetään tekniikka, johtamisen osaaminen sekä kaupallinen ja yhteiskunnallinen osaaminen. Tämä tarkoittaa metsäpuolellakin paljon uudenlaisia mahdollisuuksia.”

Walls nostaa esimerkiksi puurakentamisen ja sanoo edessä olevan mielenkiintoisia näkymiä.

”On kiinnostava lähteä tutkailemaan eri toimijoiden kanssa, miten me voisimme rakentaa Tampereen korkeakouluyhteisössä tutkimuksen ja koulutuksen vahvuuksia myös puurakentamisen tueksi.”

Tampereen korkeakouluyhteisön edustamalle poikkitieteellisyydelle tuntuu olevan yhä suurempi tarve alati monimutkaistuvassa maailmassa. Esimerkiksi uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuva talous ja ihmistoiminnasta aiheutuvat ilmastovaikutukset ovat hyvin monisyisiä kokonaisuuksia.

”Ilmastovaikutukset vaativat valtavasti tietopohjaa ja kykyä analyysiin kokonaisvaikutusten osalta, kun mietitään vaikka uusien materiaalien elinkaarivaikutuksia. Haluamme Tampereella saada tutkijayhteisön tulemaan innostuneesti yhteen ja kiihdyttää monialaista tutkimusta. Tässä suhteessa meillä on hyvät mahdollisuuden tukea bio- ja kiertotalouden edistymistä.”

Ratkaisuja aitoihin ongelmiin

Walls korostaa useaan otteeseen vuoropuhelun merkitystä yliopiston sekä elinkeinoelämän ja myös muun yhteiskunnan välillä.

”Tarvitaan vahvaa vuoropuhelua, siksi rakennamme tavoitteellisuutta, joustavuutta ja kyvykkyyttä olla kattavammin vuoropuhelussa elinkeinoelämän kanssa. Haluamme rakentaa foorumeita, joissa voidaan ideoida ja kehittää yhdessä ja saada syötteitä tutkimuksen fokusointiin.”

Yliopiston tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa saa usein vasta-argumentteja, ja skeptisimmät heittelevät kysymyksiä tutkimusten riippumattomuudesta. Walls korostaa, että tiivistyvä yhteistyö ei tarkoita sitä, että elinkeinoelämä olisi ohjaajan paikalla vaan kyseessä on nimenomaan yhdessä kehittämisestä.

Näetkö näiden kyseenalaistajien usein esiintuomaa ristiriitaa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä siitä, miten yliopiston pitäisi resurssinsa kohdentaa? Walls vetää henkeä ennen kuin vastaa:

”Itse en jaa perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen kategorisointiajatusta. Tutkimusjärjestelmän kyvykkyys löytää ratkaisuja tarvitsee syvän ja ­etsivän vahvan tutkimusosuuden, jota myös perustutkimukseksi kutsutaan. Sieltä ei voi nousta relevantteja kysymyksiä ja ratkaisuideoita käytännön asioihin, ellei olla vahvassa vuoropuhelussa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja ymmärretä, missä ongelmat ja haasteet ovat. Ratkaisuhakuinen tutkimus on erinomaista yhtä lailla kuin syväluotaava perustutkimus. Perustutkimus ja soveltava tutkimus ovat samaa tutkimuksen kenttää, ne ovat vain eri kohdissa tutkimuksen järjestelmää”, Walls painottaa.

Hän muistuttaa, että yhteistyö ja vuoropuhelu hyödyttävät kaikkia osapuolia.

”Myös yritysten kannalta on äärimmäisen tärkeää, että meillä on luova tutkijayhteisö, joka tekee huippu­tutkimusta. Sieltä nousevat ne aihiot, joita voidaan viedä käytännön ratkaisuihin.”

Teksti Sami Laakso
Kuva Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *