Muovitonta kuppikartonkia Kotkasta

Kotkamillsin uudella koneella suojakerrospäällystykset tehdään suoraan taivekartongille.

Kotkassa käy tänä syksynä kuhina. Paperia ja kartonkia valmistava Kotkamills Oy toimittaa näytteitä uudenlaisista kartonkikupeista potentiaalisille asiakkaille.

Moni asiakas on myös vieraillut paikan päällä tutustumassa tehtaaseen, jossa tehdään syksyn mittaan runsaasti testiajoja, sillä asiakkaan tarpeesta riippuen uudenlaiseen kartonkiin laitetaan eri määriä suojakerrospäällysteitä. Kotkamillsin uutuuskoneella kartonkiin voidaan tehdä jopa seitsemän dispersio-suojakerrospäällystystä. Näin päällystetty kartonki pitää sisällään myös nesteet.

”Innovaatiomme ei ole sinänsä kartongin suojakerroksissa, sillä teknologia on ollut olemassa jo vuosia. Innovaatio on se, miten kaikki on integroitu samalle kartonkikoneelle. Nykyisin taivekartonki lähetetään päällystettäväksi siihen erikoistuneisiin paikkoihin. Meillä päällyste tulee suoraan koneelta”, Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen sanoo.

Elintarviketeollisuus seuraa tarkasti suojakerroskartongin tarjoamia mahdollisuuksia. Kotkamillsin sovellushuippu on kuppikartonki: tehtaalla lopputuotteena tehtävä muoviton ja kierrätettävä mukikartonki, joka kestää oluen, viinin ja kuumatkin juomat, kuten kahvin.

”Kaikki maailman suurimmat elintarvikebrändit ovat siitä kiinnostuneita”, Hämäläinen kertoo.

Elintarviketeollisuudessa ympäristöasiat tiedostetaan hyvin, mutta toki eurot puhuvat kovalla äänellä. Muovia sisältävät pakkauskartongit ovat kuitenkin jätteenä hankalia ja hintavia, muun muassa siksi pulpperoituvilla suojakerrospastoilla päällystetty kartonki kiinnostaa. Se voidaan kierrättää lehtien ja toimistopaperin seassa. Vain mahdollinen painoväri poistetaan kierrätyksen yhteydessä.

Jalostusasteen nostoon uudella tuotantosuunnalla

Kotkamillsin vanhasta painopaperikone PK2:sta muunnettu kartonkikone käynnistettiin heinäkuussa 2016. Priimaa taivekartonkia sillä ajettiin jo syyskuun alussa.

”Halusimme edetä varmasti aloittaen taivekartongilla, joka ei ole mikään tuotannollinen uutuus. Kuppikartongin myynti aloitetaan ensi vuonna, ja ennen pitkää lähes koko kapasiteetti tullaan täyttämään sillä”, Hämäläinen sanoo.

Suojakerroskartongin hinta vaihtelee alle tuhannesta eurosta noin puoleentoista tuhanteen euroon tonnilta tuoteratkaisusta riippuen. Aikakauslehtipaperin hinta puolestaan on noin 600 euroa tonnilta. Jalostusarvo nousee siis tuotantosuunnan muutoksen myötä huomattavasti. Tuotannollinen huippu uudella koneella olisi noin 400 000 tonnia kartonkia.

”Se on julkituotu tavoite, mutta siihen on haastavaa päästä. Muun muassa hakeasemamme tarvitsee parantamista, jotta hakkeen seulonta saadaan tuotantotavoitteiden mukaiseen kuosiin.”

Paperikoneita konvertoidaan kartongille kaikkialla maailmassa, sillä pakkaamistrendit vahvistavat kysyntää. Painopaperimarkkinat lerputtavat puolestaan alaviistoon.

Määritelmä ”paperikoneen tuotesuunnan muuttaminen” irrottaa Hämäläiseltä kuitenkin pienen hymähdyksen. Se on näet aika lievästi sanottu. Todisteeksi hän kiikuttaa eteen tietokoneen, jolla pyörii päivät sekunneiksi nopeuttava video yli 200-metrisen koneen rakennustöistä.

”Tuohon monttuun ryhdyttiin rakentamaan. Vanhasta paperikoneesta on uudessa lähinnä muutamia kuivatussylintereitä, imutela sekä pari kalanteria.”

Silti häntä nyt hymyilyttää.

”Tämä projekti sujui yllättävän joustavasti haastavista olosuhteista huolimatta. Valmiin koneen ja sen hyvän varustelutason voi sanoa olevan ’insinöörin märkä uni’.”

Vauhdilla valmisteltu asennus ja käynnistys

”On hienoa, että Suomeen investoidaan. Täällä on suljettu kolmisenkymmentä paperikonetta viimeisten 15 vuoden aikana”, sanoo isänmaallisesta kulmasta asiaa lähestyvä Bellmer Vaahto Paper Machineryn toimitusjohtaja Jyrki Strengell.

Yhtiön myyntipäällikkö Jari Kylliö on puolestaan kaksihattuinen mies. Hän nimesi suunnitelman, jonka Kotkamillsin Markku Hämäläinen ja yhtiön tuotantojohtaja Filip Sundholmin ideoivat ja kehittivät. Flying Eagle BM2 -suunnitelman toteutus alkoi vasta sen jälkeen, kun MB Rahastot Oy oli ostanut Kotkamillsin. Sitä ennen hanketta valmisteltiin hiljaisuudessa. Uuden kartonkikoneen ”märän pään” tarjouksen hyväksynnän jälkeen Kylliö laittoi päähänsä Bellmerin projektipäällikköhatun hankkeen toteutuksessa. Aikataulu oli haasteellinen, sillä konkreettinen toteutusaika oli lyhyt – alkuvuodesta 2015 uuden koneen käynnistykseen heinäkuussa 2016.

Bellmerin starttipäällikkö Jukka Linnonmaa korostaa osaavien ja riittävien resurssien merkitystä.

”Kun aikaa on noin vähän, pitää olla riittävästi osaajia startissa ja sen valmistelussa. Sekä tietysti koneen asennuksessa, sillä ei vanhasta paperikoneesta paljoa jäljelle jäänyt. Tällaisissa jaetuissa laitetoimituksissa otan mielelläni myös hyvän toisen toteuttajan, esimerkiksi sellaisen kuin Valmet.”

Toimitusten rajapinnan pitää toimia saumatta

Valmet Oyj:n projektipäällikkönä kartonkikonetoimituksessa toiminut Petri Aspholm huomauttaa jaettujen laitteistotoimitusten olevan haastavia muun muassa siksi, että rajapinnan toimivuus on tarkka paikka.

”Siis kohta, missä toisen osuus loppuu ja oma alkaa. Mutta ei meillä ollut vaikeuksia, Bellmerillä on osaavaa väkeä. Oma osuutemme päällystyslaitteineen on myös jo kokeiltua ja testattua teknologiaa. Haastavaa oli toki pystytysajan lyhyys, eikä tällaista kokonaisuutta ja tällaisiin tuotteisiin erikoistunutta kartonkikonetta ole kellään muulla käytössä missään.”

Aspholm pohtikin työtehtävää lähinnä henkilökohtaisena haasteena sen toteutusaikataulun vuoksi.

”Liikkeelle lähdettiin nopeasti, koska pienessä piirissä tehty hiljainen suunnittelu oli Kotkamillsin toivomus. Projekti onkin alkamisensa jälkeen vienyt sataprosenttisesti mukanaan.”

Aspholm on Bellmerin Linnonmaan ja Kotkamillsin Hämäläisen kanssa yhtä mieltä siitäkin, ettei termi paperikoneen muuttaminen kartongille kerro ihan kaikkea.

”Kone on kokonaisuudessaan ainakin 90-prosenttisesti uusi tai uusittu”, Aspholm huomauttaa.

Nopeiden liikkeiden yhtiö

Amerikkalainen OpenGate Capital myi Kotkamills Oy:n suomalaiselle MB Rahastot Oy:lle alkuvuodesta 2015. Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli tuolloin Markku Hämäläinen, joka oli kollegoineen oli kehittänyt jo pidemmän aikaa ajatusta uudenlaisesta, suojakerroksia suoraan materiaalille tekevästä kartonkikoneesta. Hämäläinen vakuutti uuden omistajan uudenlaisen kartonkikoneen hankinnan mielekkyydestä, ja sen jälkeen toimeen ryhdyttiin nopeasti.

Uusi 206 metriä pitkän kartonkikone käynnistyi heinäkuussa 2016. Laitetoimittajia olivat Bellmer Vaahto ja Valmet. Noin 70 miljoonan euron arvoisesta kartonkikonetoimituksesta Bellmer Vaahto toimitti koneen alkuosan ja Valmet päällystysosan sekä pituusleikkurin.

Kokonaisinvestoinnin hinta nousee jopa 170 miljoonaan euroon. Siihen sisältyy huomattava määrä myös Valmetin toimittamaa automaatiota sekä vanhojen tehdastilojen saneerausta – alkaen lattioiden vahvistamisesta kestämään uuden kartonkikoneen paino.

Kotkamills Oy työllistää tällä hetkellä Kotkan tehtaallaan noin 480 henkilöä. Yhtiöllä on tuotantolaitos myös Malesiassa sekä leasing-sopimuksella paperikone Imatran Tainionkoskella.

Teksti: Jaakko Liikanen
Kuvat: Johannes Wiehn

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *