Mustaakin mustempi rikkidirektiivi

Mustaakin mustempi rikkidirektiivi

Euroopan unionissa vireillä oleva rikkidirektiivi uhkaa tuoda suomalaiselle vientiteollisuudelle satojen miljoonien eurojen taakan ja heikentää merkittävästi teollisuuden kustannuskilpailukykyä.

Julistukset tavaroiden ja palvelujen vapaasta liikkuvuudesta sekä unionin alueella vallitsevista yhdenvertaisista kilpailuolosuhteista kuulostavat näin vain retorisilta kukkasilta.

Vientiteollisuuden kannalta Suomi on saari. Suomen ulkomaankaupasta merikuljetusten osuus on 80 prosenttia, metsäteollisuuden osalta vielä kymmenen prosenttia tätä suurempi.

Nyt merikuljetusten tulevaisuutta uhkaa direktiivi, jossa Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin meriliikenteen polttoaineen rikkipitoisuutta rajoitettaisiin huomattavasti.

Tällä merialueella polttoaineen rikkipitoisuus saisi vuodesta 2015 lähtien olla vain 0,1 prosenttia.

Muilla merialueilla se saisi olla 3,5 prosenttia vuoteen 2020 tai 2025 asti.

Mitä rikkidirektiivin voimaantulo kaavaillussa muodossa merkitsisi suomalaiselle liikenteelle, eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen?

Kustannus olisi valtava, liikennevaliokunnan saaman viimeisimmän asiantuntija-arvion mukaan 410 miljoonaa euroa. Tällä on merkitystä erityisesti siksi, että Suomessa logistiikan kustannukset ovat jo muutenkin hyvin korkeat verrattuna esimerkiksi Keski-Euroopan maihin.

Suomen merikuljetuksille aiheutuvan lisäkulun on laskettu olevan useita satoja miljoonia euroja tai jopa enemmän.

Voiko rikkidirektiivin aiheuttamaa laskua pienentää?

Esillä on ollut malleja, joiden mukaan rikkidirektiivistä voisi saada aluskohtaisia vapautuksia tai rikkipesurin asentamiseen voisi saada EU:lta tukea. Mikäli rikkidirektiivi tulee voimaan, kaikki vaihtoehdot pitää käydä läpi. Valitettavasti yksikään niistä ei riitä kompensoimaan rikkidirektiivin kustannusvaikutuksia.

Voiko rikkidirektiivin voimaantuloon vuonna 2015 enää vaikuttaa?

Se on vaikeaa. Kyseessä on kuitenkin sen mittaluokan asia, ettei kiveäkään voi jättää kääntämättä. Suomen on tiukasti taisteltava direktiivin voimaantuloa vastaan loppuun asti. Hallitusohjelmassa on kirjaus, että Suomen kilpailukyky on otettava huomioon rikkidirektiivin voimaantulossa. Käytännössä meidän olisi saatava siirtymäaika rikkidirektiivin voimaantulolle.

Kun olette liikennevaliokunnassa kuulleet lukuisia asiantuntijoita, minkälainen käsitys rikkidirektiivistä on muodostunut?

Asiantuntijoiden kuuleminen on vahvistanut käsitystä, että rikkidirektiivissä ei ole järjen hiventäkään.

Mutta vaikka Suomessa ollaan laajasti tätä mieltä, ongelma on siinä kuinka direktiivin voimaantulo vuonna 2015 pystytään estämään sellaisessa muodossa, ettei siitä aiheudu merkittävää kilpailuhaittaa.