Puurakentaminen lisääntyy hitaasti, mutta varmasti

Puurakentamisen apulaisprofessori Gerhard Fink näkee alan kasvavan hiljalleen, kun asenteet muuttuvat ja osaaminen kasvaa. Materiaalina puussa ei koskaan ole mitään vikaa ollutkaan.

Kun itävaltalainen Gerhard Fink aloitti työnsä apulaisprofessorina Aalto-yliopistossa neljä vuotta sitten, puurakentamisen osuus Suomen kerrostalorakentamisesta oli viiden prosentin luokkaa. Vaikka markkinaosuus on pysynyt samalla tasolla, hän näkee puurakentamisen edistyneen tänä aikana.

”Meillä on ollut useita onnistuneita pilottihankkeita, vaikka negatiivistakin julkisuutta on tullut. Ihmiset ovat kuitenkin oppineet luottamaan puuhun entistä enemmän”, hän sanoo.

Yksityiskohdat on hallittava

Rakennusmääräykset ovat osaltaan vaikeuttaneet kerrostalojen ja julkisten rakennusten rakentamista puusta. Vuonna 2018 esteitä puurakentamiselle purettiin.

”Paloturvallisuusmääräykset ovat olleet tiukkoja kaikkialla Euroopassa, ja ne ovat rajoittaneet monikerroksisten puurakennusten rakentamista. Palomääräykset ovat kuitenkin perustuneet historiallisiin seikkoihin, ja meidän on pitänyt todistaa, ettei puu ole ollenkaan niin vaarallista, kuin minä sitä on pidetty. Puun käyttäytyminen on hyvin ennakoitavissa. Rakennukset voidaan suunnitella niin, että ne kestävät, vaikka tulipalo pääsisi syttymään, eikä palo pääse leviämään.”

Puurakentamisessa on kuitenkin huo­mioitava materiaalin ominaisuudet, jotka vaativat huolellisuutta rakennusaikana.

”On totta, että esimerkiksi ­vaihtelevat sääolot vaikuttavat niille alttiina olevan puun kestävyyteen, mutta tämäkin voidaan ottaa huomioon suunnittelussa. On myös erittäin tärkeää, että rakennusaikana pidetään huolta siitä, että kaikki, mikä on alun perin kuivaa, myös pysyy kuivana.”

Puuosaamista Keski-Euroopasta 

Gerhard Fink alkoi opiskella rakennustekniikkaa 14-vuotiaana, ja kiinnostui jo silloin puurakenteista. Hän jatkoi opintojaan Grazin teknillisessä yliopistossa diplomi-insinööriksi, ja muutti sitten Zürichiin tekemään väitöskirjaa.

Saksankieliset maat ovat puurakentamisen edelläkävijöitä, ja vaikka Fink toi tätä osaamista mukanaan, mallia ei voi näistä maista ottaa suoraan.

”Olin yllättänyt havaitessani, miten erilainen koko rakennusprosessi on Suomessa ja miten erilaiset juuret ja perinteet sillä on. Keski-Euroopassa on vankka käsityöläisperinne, johon myös opetus perustuu, kun taas Suomessa rakentaminen on teollista. Siksi koko arvoketju on erilainen.”

Fink kuitenkin muistuttaa, että perinteinen puurakentaminen on kaikkialla etupäässä pientalorakentamista. Nykyaikaisella, teollisesti valmistettuihin puutuotteisiin perustuvalla rakentamisella ei ole missään muutamaa kymmentä vuotta pidempää historiaa.

”Vaikka Keski-Euroopassa on enemmän puurakentamista kuin Suomessa, ei markkinaosuus ole huima sielläkään. On vaikea muuttaa olemassa olevia systeemeitä, jos ei ole mitään erityistä syytä tehdä niin. Eri asia olisi, jos vaikka poliittiset päättäjät antaisivat selkeän määräyksen, että koko rakennusalan tulisi vähentää ympäristökuormitustaan.”

Monipuolinen materiaali

Vaikka puu on ympäristön kannalta vertaansa vailla oleva rakennusmateriaali, Gerhard Fink korostaa myös puun teknistä erinomaisuutta.

”Puu on hyvin tehokas, monipuolinen ja funktionaalinen materiaali. Se on erittäin vankkaa painoonsa nähden, ja elementit ovat kevyitä sekä helposti nostettavia. Puutuotteet voidaan esivalmistaa jo tehtaalla hyvin pitkälle ja niitä on helppo muunnella, joten rakentaminen sujuu helposti ja nopeasti.”

Finkin mukaan hyvä puoli on myös puun silmää miellyttävä ulkonäkö.

”Esimerkiksi puusta rakennettu urheiluhalli on useimmiten muita vaihtoehtoja esteettisempi.”

Fink uskoo, että ennen pitkää puurakentaminen tulee lisääntymään merkittävästi.

”Ottaa aikansa, ennen kuin näin tapahtuu, sillä osaamista tarvitaan lisää. Rakennusteollisuus on niin merkittävä ­toimija ympäristön kannalta, että muutos on lopulta välttämätön. Ilahduttavasti opiskelijoiden kiinnostus puurakentamista kohtaan on lisääntynyt.”

Työ jatkuu Aallossa

Gerhard Finkin ensimmäinen nelivuotiskausi apulaisprofessorina on lähellä päätöstään, mutta kautta on jo jatkettu seuraavalla neljällä vuodella. Fink perheineen tuli Suomeen jäädäkseen.

”Arvostan todella paljon pohjoismaista järjestelmää, joka mahdollistaa molempien vanhempien uran ja perhe-elämän yhdistämisen”, hän kehuu.

Puurakenteiden tutkimus Aalto-yliopistossa

Puurakenteita tutkitaan Aalto-yliopistossa apulaisprofessori Gerhard Finkin johdolla yhden postdoc-tutkijan ja neljän tohtorikoulutettavan voimin.

Tutkimus jakautuu neljään painopisteeseen: Ensimmäisessä keskitytään puun rakenteellisiin ominaisuuksiin ja uusien puutuotteiden kehittämiseen. Toinen painopistealue on rakenteelliset ratkaisut, jossa tutkitaan puu-betonikomposiitteja ja puuliitäntöjä. Kolmannessa ­arvioidaan olemassa olevia puurakenteita laadullisesti ja tehdään esimerkiksi puurakenteisten siltojen elinkaarianalyysia. Neljännessä pyritään arvioimaan puurakenteiden luotettavuutta ja epävarmuuksia määrällisesti.

Teksti Katariina Krabbe
Kuva Jari Härkönen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *