Puusta pidemmälle

Metsäteollisuus ottaa askeleita kohti uusia ulottuvuuksia ja liiketoiminnan laajentumista. Innovointi- ja tuotekehitysprojektit pyörivät, tulosta tulee aikanaan.

Asiakaslähtöistä tuotekehitystä

Metsä Group satsaa vuosittain noin 20 miljoonaa euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kaikkea ei silti saa edes rahalla.

”Haluamme vahvistaa innovatiivista toimintakulttuuria”, sanoo Metsä Fibren liiketoiminnan kehitysjohtaja Kaija Pehu-Lehtonen.

”Metsä Groupissa on muun muassa pidetty pääjohtajan tuottavuus- ja innovaatiokilpailuja. Sosiaalisessa mediassa hyödynnämme innovointityökalua, joka laajentaa kehitystyön kaikkialle organisaatioon.”

Innovoinnin taustalla on aina asiakaslähtöisyys.

”Esimerkiksi Metsä Boardin taivekartonkien ominaisuuksia on kehitetty asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Sellun laatuindeksi, jolla viime vuonna voitimme Laatukeskuksen järjestämän laatuinnovaatiokilpailun, on puolestaan asiakkaan prosessissa hyödynnettävä mittari.”

Ensi kesänä Metsä Fibre tuo markkinoille polysulfidisellun. Sen keittoprosessissa osa sulfidirikistä hapetetaan polysulfidiksi, joka estää hemiselluloosaa hajoamasta. Tämä sekä parantaa sellun teknisiä ominaisuuksia että pienentää paperinvalmistajien energiankulutusta ja kustannuksia.

Vahvoja verkostoja

Stora Enson konsernitutkimus luo uusien liiketoimintojen ituja ja korkean riskin tutkimusta. Sen rinnalla liiketoiminta-alueet tekevät paljon tutkimus- ja kehitystyötä omilla tuotealueillaan.

Myös hautomoiden ja venturing-työkalun hyödyntäminen sekä ulkopuolisten tutkimustulosten ja starttiyritysten hankinnat kuuluvat Stora Enson työkalupakkiin.

”Tutkimustyömme on vahvasti verkostoitunutta. Verkostoituminen onnistuu, jos on kyky suunnitella ja ohjata verkostotutkimusta sekä tietää, mistä maailmassa löytyy paras osaaminen”, sanoo Stora Enson tutkimus- ja teknologiajohtaja Jukka Kilpeläinen.

Hän pitää metsäteollisuuden innovaatioprosessin kestoa tavanomaisena.

”Tie ideasta täysimittaiseen kaupallistamiseen vie 7–10 vuotta. Sen lyhentäminen edellyttää riskinottamista ja eri vaiheiden toteuttamista rinnakkain.”

Stora Enson vuotuinen panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen on yli 80 miljoonaa euroa. Yhtiö keskittyy biomateriaaleihin ja -osaamiseen perustuvaan liiketoimintaan.

”Olemme tehneet paljon töitä uusien pakkaus-, mikro- ja nanomateriaalien, biojalostamotuotteiden sekä puurakentamisen systematiikan kehittämiseksi.”

Yhtiön Hartolan yksikkö Suomessa valmistaa ristiinliimattuun massiivipuuhun sekä muihin yhtiön puutuotteisiin perustuvia suurelementtejä ja valmiita moduuleja kerros- ja pientaloja varten. Uudella tekniikalla toteutettuja puukerrostaloja löytyy jo Lontoosta, Suomessa esimerkkiä näyttää toukokuussa avattava luontokeskus Haltia – Suomen ensimmäinen massiivipuuelementeistä rakennettu julkinen rakennus.

Kumppaneita arvoketjuihin

”Meillä puhutaan innovaatiokyvykkyydestä, joka muodostuu johtamisesta ja strategiasta, prosessista, kulttuurista ja verkostoista”, kertoo UPM:n teknologian strategiajohtaja Pekka Hurskainen.

Innovaatioiden keräämisen tärkein työkalu on verkossa. Työntekijöitä haastetaan ideoimaan intranetissä toimivaan innovaatioalustaan, jota mahdollisuuksien mukaan avataan myös yhteistyökumppaneille.

”Parhaimpia tuloksia saa, kun haemme haarukoidusti ideoita esimerkiksi tiettyihin liiketoiminnan tai tutkimusohjelman kehittämiskysymyksiin.”

Metsäteollisuuden uusilla aloilla UPM joutuu kilpailijoidensa tapaan ainakin aluksi hankkimaan perusosaamista ja -tietämystä ulkopuolelta. Se vaatii verkostoitumista niin EU:n tasolla kuin yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa.

”Vuosia kestävät innovaatioputket edellyttävät entistä enemmän ulkopuolisia yhteyksiä. Esimerkiksi me tarvitsemme biofibrillien ja -kemikaalien arvoketjuihin uudenlaisia kumppaneita.”

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen UPM laittaa vuosittain noin 50 miljoonaa euroa.

Yhtiön keihäänkärki-innovaatio on biopolttoaine. Suomen Lappeenrantaan rakennetaan jalostamoa, joka valmistaa raakamäntyöljystä UPM BioVerno -nimistä uusiutuvaa dieseliä. Kesällä 2014 toimintansa aloittava laitos on lajissaan maailman ensimmäinen teollisen mittakaavan investointi.

Teksti: Vesa Ville Mattila

Voit lukea koko artikkelin Paperi ja Puu -printtilehden numerosta 1/2013.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *