Tarrajäte virtaa kiertotaloudessa

Tarrajäte soveltuu UPM ProFi -komposiittilankun ainesosaksi.

UPM Raflatacin RafCycle-ohjelmasta vastaava johtaja Juha Virmavirta korostaa materiaalivirtojen kierrättämisen merkitystä kiertotaloudessa.

”Etikettiteollisuus on kasvava teollisuuden haara, ja pyrimme kierrätykselläkin huolehtimaan siitä, että juuri tarraetiketti olisi mahdollisimman kilpailukykyinen pakkausteollisuuden käyttöön.”

Raflatac tarjoaa RafCycle-ohjelmallaan lähinnä tarrapainotaloista koostuvalle asiakaskunnalleen helppoa jätteen kierrätysmahdollisuutta.

”Tarjoamme samalla myös lisäarvoa, sillä jätteiden käsittely on vaivalloista ja kallistakin.”

Tarrajäte on haasteellinen kierrätettävä, sillä kyseessä on kerroksellinen kokoelma erilaisia ainesosia.

”Pinnan, eli varsinaisen tarraetiketin lisäksi tuotteessa on liimaa, silikonia ja tarran taustamateriaalia, josta suurin jätemäärä tulee. Kun varsinainen tarra kiinnitetään tuotteeseen, jäljelle jäävä on jätettä.”

Jalostusastetta nostettava kierrätyksessäkin

Saksassa Raflatacin logistiikkayhteistyökumppanit keräävät asiakkailta tarrojen taustajätteen, joka kierrätetään tätä nykyä UPM:n tehtaalla Plattlingissa. Siellä se hyödynnetään graafisten papereiden raaka-aineena. Tarrojen kannalta välttämätön silikoni pestään tehtaalla pois ennen kierrätystä.

Suomessa RafCycle ei ole käytössä, sillä volyymeiltaan pienen ja kooltaan suuren maan yhtälö on vaikea. Suomessa tarrajäte menee muun muassa poltettavaksi energiakäyttöön Raumalle.

Virmavirta korostaa, että kierrätyksen tehostamisen lisäksi pitää pyrkiä parantamaan myös tuotannon sivuvirran jalostusastetta.

”Tarrajätettä voidaan käyttää esimerkiksi hylsyissä. Mutta parempaa katetta saa, kun jätteestä jalostetaan paperia ja aikakauslehtiä. Yleisesti ottaen sanoisin, että tarrajätteenkin kierrätyksessä on paljon tilaa uusille innovaatioille. Olemme vasta pitkän tien alussa.”

Ympäristöasioiden tärkeydestä huolimatta on kyse silti liiketoiminnasta.

”Onhan tämän kuitenkin oltava kannattavaa”, Virmavirta huomauttaa.

Komposiittisia terassilankkuja

Virmavirran mukaan RafCycle-ohjelma alkoi muotoutua kahdeksan vuotta sitten UPM:n omien tuotantolaitosten sivuvirtojen kehittämisenä. Sen tuloksena ryhdyttiin Lahdessa tuolloin tuottamaan UPM Profia eli tarrajätettä sisältävää komposiittirakennetta, jonka yleisin sovellus on terassilankku.

”Siitä se lähti kehittymään, ja keksimme ajatuksen Plattningin hyödyntämisestä. Sitten laajensimme palvelun koskemaan myös asiakkaitamme ja heidän asiakaskuntaansa, jotka ovat pääasiassa suurten tuotebrändien edustajia.”

Teksti: Jaakko Liikanen
Kuva: UPM

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *