Tositarkoituksella

Biotalous

Biotaloudessa on kumppanien kaipuu, sillä toimialarajat ylittävä yhteistyö voisi tuottaa lisäarvoa, jonka roihua kukaan ei pysty ennakolta näkemään.

Biotalouden kasvu edellyttää, että yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset ja rahoittajat löytävät toisensa ja uusia yhteistyön muotoja. Helsingissä järjestettiin helmikuun alussa ensimmäiset Biotaloustreffit, joissa biotalouden toimijat saattoivat tavata toisiaan.

Suomi odottaa biotalouden liikevaihdon nousevan nykyisestä 60 miljardista eurosta 100 miljardiin vuoteen 2025 mennessä. Biotalous ja siihen liittyvä kiertotalous tarjoavat metsäteollisuuden lisäksi suuria mahdollisuuksia kemianteollisuudelle. Koska tarkoitus on rakentaa biomassaa mahdollisimman tehokkaasti kierrättäviä teollisia symbiooseja, on tärkeää tutustuttaa eri alojen toimijoita toisiinsa.

”Toimialarajat ylittävää yhteistyötä tarvitaan, sillä biotaloutta ei rakenneta minkään yksittäisen toimialan sisällä. Esimerkiksi prosessiteollisuus on kaikkinensa siinä mukana katalyyttien valmistajia ja laitetoimituksista huolehtivia konepajayrityksiä myöten”, Kemianteollisuus ry:n asiamies Maija Pohjakallio sanoo.

Kemianteollisuus ry kuului biotaloustreffien organisoijiin.

Haloo Suomi, täällä Äänekoski

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa Äänekoskelle biotuotetehtaan, joka ottaa kumppanuudet ja yhteistyöverkoston rakentamisen vakavasti. Tehdas on Suomen metsäteollisuuden suurin yksittäinen investointi. Tuotevalikoimaa valmistamaan luodaan ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi.

”Ilmoitimme julkisesti jo huhtikuussa 2014, että täällä olemme ja kaipaamme apua uudenlaisen tuotannollisen ekosysteemin suunnittelussa. Halusimme näin avata tavoitteitamme ja asettua näkyville”, kertoo Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn.

Metsä Fibre järjesti tammikuussa kutsuvierasseminaarin mahdollisille kumppanuusyrityksille. Yhtiö kertoi tilaisuudessa suunnitteilla olevista biotuotteista. Kehitteillä olevaan tuotekonseptiin kuuluu kahdeksan uutta biotuotetta. Tuoreimpia niistä on puun kuoren kaasutuksella saatavan tuotekaasun hyödyntäminen sellutehtaan meesauunin fossiilittomana polttoaineena. Toinen on rikkihapon valmistus sellutehtaan hajukaasuista. Näin saatavaa rikkihappoa voidaan hyödyntää erityisesti mäntyöljyn valmistuksessa. Molemmat biotuotteet tulisivat sellutehtaan omaan käyttöön.

Muut tuotekonseptit liittyvät tekstiilikuitujen ja biokomposiittien valmistukseen sekä ligniinin jatkojalostukseen. Myös biokaasulle, lannoitteille ja  maarakennusmateriaaleille sekä puun kuoresta valmistettaville uusille neste- ja kaasumaisille biopolttoaineille kehitetään konsepteja.

”Toki kumppanuusyritysten kohdalla yksi haasteista on se, kuinka niiden aikataulut sopivat yhteen oman aikataulumme kanssa”, von Weymarn sanoo.

”Toinen tärkeä kysymys on se, kohtaavatko sivuvirtojen määrät ja markkinoiden kysyntä eli riittävätkö kumppaniemme resurssit meiltä vapautuvan materiaalisivuvirran käyttöönottoon ja hyödyntämiseen kokonaisuudessaan.”

Teksti: Jaakko Liikanen
Kuvitus: Henna Ryynänen