Valko-Venäjä katsoo Suomeen

Metsäsektori työllistää Valko-Venäjän maaseudulla.

Valko-Venäjän maa-alasta metsää on 42 prosenttia, eli 8,6 miljoonaa hehtaaria. Puuston tilavuus on 1 669 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 28 prosenttia vähemmän kuin Suomessa. Silti hehtaarikohtainen puuston tilavuus on Valko-Venäjällä 85 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Viidesosa metsistä on Tšernobylin onnettomuuden radioaktiivisen laskeuman saastuttamaa.

Vuosittaiset hakkuut ovat 19 miljoonaa kuutiometriä. Korjatusta puusta yli 40 prosenttia on polttopuuta tai huonolaatuista puuta. Vientiin menee kolme miljoonaa kuutiometriä, joka myydään tavarapörssin kautta. Pääosa puunkorjuusta ja jalostuksesta tehdään valtion yrityksissä.

Metsäsektorin merkitys Valko-Venäjän kansantaloudelle on pieni, mutta ala on suuri työllistäjä maaseudulla, kun esimerkiksi puunkorjuusta alle puolet on koneellista.

Metsäsektorin osuus maan bruttokansantuotteesta on 1,6 prosenttia ja alan tuotteiden osuus viennistä on 4 prosenttia. Alan merkittävin toimija on valtion konserni Bellesbumprom, johon kuuluu 46 yritystä, joiden joukossa on muun muassa suurimmat sahat.

Valko-Venäjällä tuotetaan havusahatavaraa noin 3 miljoonaa kuutiometriä, josta reilu puolet menee vientiin. Lastulevyn tuotanto on kolminkertaistunut viime vuosina 2,2 miljoonaan kuutiometriin. Vanerin tuotanto on 180 000 kuutiometriä.

Massa- ja paperiteollisuus on pienimuotoista, ja sellua tuotetaan 40 000 tonnia vuosittain. Paperin ja kartongin tuotanto on 350 000 tonnia, josta pääosa on pakkausmateriaaleja.

Analyysi

Sari Karvinen
tutkija
Luonnonvarakeskus

Suomi nähdään metsäteollisuuden mallimaana

Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko on kutsunut Suomea mallimaaksi, jonka tasolle Valko-Venäjän on noustava metsätalouden ja -teollisuuden tehostamisessa. Maan poliittisessa järjestelmässä presidentillä on paljon valtaa ja hänen sanoillaan on suuri painoarvo, joten suomalaisilla olisi nyt hyvä tilaisuus viedä osaamistaan Valko-Venäjälle.

Kysyntää suomalaiselle osaamiselle voisi olla laajasti esimerkiksi metsävarojen kartoituksessa, metsänhoidossa, puunkorjuussa ja logistiikassa sekä myös bioenergiassa, puunjalostuksessa ja puurakentamisessa.

Valko-Venäjä on metsäteollisuusmaana varsin pieni, eivätkä sen tuotteet kilpaile suomalaisten kanssa samoilla markkinoilla. Metsäteollisuuden tuotanto on painottunut puutuoteteollisuuteen ja erityisesti huonekalujen valmistukseen. Maa on paremminkin vientikohde sekä Suomen paperiteollisuudelle että kone- ja laitevalmistajille.

Valko-Venäjän markkinoissa on kuitenkin omat erityispiirteensä, jotka osaltaan vaikuttavat vientimahdollisuuksiin. Valtion rooli päätöksenteossa on keskeinen. Se voi ratkaista, kenen kanssa kauppaa tehdään. Esimerkiksi metsäkoneissa halutaan suosia kotimaisia valmistajia.

Valko-Venäjän metsäteollisuutta on tarkoitus kehittää nostamalla puun jalostusastetta ja lisäämällä erityisesti lehtipuun käyttöä. Metsätalouden osalta pyritään tehostamaan metsien käyttöä ja hoitoa kestävyyttä unohtamatta. Kehittämishankkeiden toteutuksessa ongelmana on ollut rahoitus. Tilanne on kuitenkin ainakin osittain muuttunut, sillä metsäprojekteihin on saatavilla kansainvälistä rahoitusta. Hankkeita ovat lähteneet tukemaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.

Myös kiinalainen raha on löytänyt Valko-Venäjälle. Bellesbumprom-konsernin Svetlogorskin sellu- ja kartonkitehtaalle on rakenteilla uusi sellulinja kiinalaisrahoituksella. Tässä 860 miljoonan dollarin investoinnissa on 680 miljoonaa dollaria lainarahoitusta Kiinasta. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 400 000 tonnia, ja tuotannon pitäisi alkaa vielä tänä vuonna.

Teksti Sami Laakso
Kuva Shutterstock

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *